torstai 23. tammikuuta 2014

Lukemisesta ja bloggaamisesta - haastavia kysymyksiä




Sain tällaisen ihanan kukan Kirjasähkökäyrän Mailta ja mukana seurasi kysymyksiä kirjallisuudesta ja bloggaamisesta. Kiitän haasteesta! Sama haaste löysi minut myös Mustikkakummun Annan kautta. Kiitos myös hänelle!

Olen pyöritellyt näitä kysymyksiä mielessäni jo jonkin aikaa, mutta en silti ole varma, vastaisinko huomenna samoin. Tänään tunnelma on kuitenkin tällainen:

Tässäpä Main mukavat kysymykset:

1. Miten muuten käyttäisit ajan, joka sinulla kuluu kirjabloggaamiseen?

Todennäköisesti käyttäisin tämän ajan kotitöiden tekemiseen tai käsitöihin. (Harrastukseni seuraukset voi nähdä, kun luo silmäyksen kaaokseen ympärilläni. Intohimoni eivät todellakaan kohdistu taloustöihin.)


2. Mitkä ovat viisi kirjaa, joista pidät eniten kirjablogissasi?



3. Onko sinulla jokin inhokkikirja, mistä et pitänyt, mutta luit kuitenkin?

Osaan yleensä jättää inhokkikirjan kesken, mutta lukupiirikirjathan on luettava, eikös vain. Ehkä viime vuosien työläin lukukokemus minulle on ollut Riku Immosen HD-miehen seikkailut. Huh. Humanistin painajainen.


4. Mitä muuta harrastat kirjojen lukemisen ja niistä bloggaamisen lisäksi?

Harrastan liikuntaa: työnnän vauvaa rattaissa ahkerasti ja käyn jumpissa aina, kun vain suinkin pääsen. Kutominen on myös kivaa, mutta kausittaista, ja teatterissa käyn mahdollisimman paljon, mutta siihenkin ehti tulla melkein vuoden tauko vauvan myötä.


5. Onko sinulla ikioma lukupaikka ja millainen se on?

Ikioma lukupaikkani on oma sängynpuoliskoni, jossa on melko ruuhkaista. Joudun jakamaan sen lasten kanssa, joten en ole ihan varma, onko se edes omani.

6. Kuuluuko lukemiseesi herkuttelu, musiikin kuuntelu tai jokin muu kiva puuhastelu?

Herkut, musiikki tai muut puuhat unohtuvat tyystin, kun luen (ks. kohta 1). 


7. Käytätkö lukuharrastukseesi paljon rahaa? Riittääkö esim. tuhat euroa kaikkeen (sisältää messut ym ihanat lukuasut ja villasukat)?

Kyllä riittää 1000 euroa tähän harrastukseen. Ostan kirjoja paljon, mutta yleensä alennuksesta. Kirjasto on tullut taas rakkaaksi bloggaamisen myötä, sillä uutuudet löydän sieltä. Lukeminen taitaa olla suhteellisen halpa harrastus.

8. Missä säilytät kirjojasi?

Olisi helpompi vastata kysymykseen, missä en säilytä kirjoja. Jääkaappi ja sauna ovat varmaan ainoat paikat, joissa niitä ei ole. Pöydät, kaapit, kirjahyllyt - kaikki paikat ovat täynnä kirjoja.

9. Annoitko joululahjaksi kirjoja? Minkä nimisiä?

Joululahjaksi äidille lähti Laila Hirvisaaren Me Katariina, kummitädille Kristiina Harjulan Pispalan kiviä, miehen veljelle Jari Tervon Esikoinen, ystäville R. L. Stevensonin Aasin kanssa matkalla Sevennien vuorimailla ja Alice Munron Kerjäläistyttö. Lapsille lähti Tove Janssonia, Mauri Kunnasta ja vaikka mitä. Käärin varmaan parikymmentä kirjapakettia tänäkin jouluna. On ihanaa antaa lahjaksi kirja.

10.Mikä on hienointa lukuharrastuksessasi (uudet kirjat, messut, kirjablogi, kirjastot, oma aika, tarinat, kirjoista kirjoittaminen, klassikot, kirjapiirit...)

Hienoninta on aina vaan lukeminen. Mutta olen ikionnellinen lukupiireistä ja blogistani, jotka ovat entisestään rikastuttaneet lukemistani.

 

Ja tässä Annan heittämät pähkinät:

1. Missä ja mihin aikaan vuorokaudesta yleensä luet?

Luen aina kun vain mahdollista, mutta eniten öisin, kun muut nukkuvat.


2. Kerro jokin lapsuuden lukumuistosi.

Näitä on aika monta, mutta parasta oli, kun äiti luki siskolleni ja minulle ääneen Pupu Tupunaa, Pekka Töpöhäntää ja muita kuvakirjoja.


3. Luetko runoja, ja jos luet, niin kuka on suosikkirunoilijasi?

Toki luen runoja. Wislava Szymborska ja Johanna Venho ovat suosikkejani.


4. Perinteinen kirja, äänikirja vai e-kirja? Miksi?

Perinteinen kirja ehdottomasti. En osaa keskittyä äänikirjoihin ja e-kirjoja varten tarvitsisin lukulaitteen, joka on kyllä harkinnassa. (Ks. kohta 8 edellisestä listasta.)


5. Mikä kirja on vaikuttanut sinuun eniten? Miksi?

Kyllä se on ollut jokin lastenkirja, Pikku prinssi tai Marikki ja Kesäkummun Tuikku, joita luin uudestaan ja uudestaan. Ne opettivat lukemaan. Lukemisen nautinto on niistä peräisin.


6. Missä kirjallisessa matkakohteessa haluaisit käydä?

Olen lähdössä Dubliniin ensi kesänä. Maltan tuskin odottaa.


7. Minkä lajityypin kirjoja et missään nimessä lue?

Kioskikirjallisuudesta sain joskus yliannostuksen, eikä romanttinen kirjallisuus tahdo oikein sytyttää. Ja alleviivaavat selviytymistarinat tyyliin Tuhat loistavaa aurinkoa tai Little Been tarina suututtavat minua.


8. Vaikuttaako kirjan ulkoasu osto- tai lainauspäätökseesi?

Kirjan ulkoasu vaikuttaa jonkin verran. Hyvä esimerkki ovat Adichien kirjat, joita kansien perusteella olen pitäyt viihdekirjoina. Ilmeisesti eivät ole.


9. Mikä on mielestäsi kaunein tai vaikuttavin kirjan nimi?

Minua eivät säväytä mitkään kauniit kirjan nimet - ne lähinnä aiheuttavat puistatuksia. Olen ennemminkin tiiviin otsikoinnin ystävä: Jää, Nälkävuosi, Herodes. Mitäpä niihin lisäämään. Ja kyllä vaikuttaa.


10. Mitä kirjaa suosittelet minulle?

Voisinpa suositella Asko Sahlbergin Herodes-järkälettä. Vaikka kaikille.


Sitten heitän tämän kukan ja haasteen eteenpäin kirjallisten kysymysten saattelemana Toisen tähden alla -blogiin Jaanalle, Matkalla Mikä-Mikä-Maahan Annalle ja Tea with Anna Karenina -blogiin Nooralle:

1. Miksi päätit ruveta bloggaamaan?
2. Mikä blogiteksteistäsi on sinulle rakkain - minkä kirjoitit sydänverelläsi?
3. Mikä on paras kirjamuistosi?
4. Romantiikkaa vai jännitystä?
5. Kenet kirjailijan haluaisit tavata ja mitä hänelle sanoisit?
6. Mikä oli lapsuutesi tärkein kirja?
7. Kuinka paljon käytät päivässä aikaa lukemiseen ja bloggaamiseen?
8. Mikä kirja sai sinut viimeksi nauramaan ääneen?
9. Mikä kirja sai sinut viimeksi itkemään?
10. Minkä kirjan lukemista odotat erityisesti tänä vuonna?


Ihania talvipäiviä kaikille!


10 kommenttia:

  1. Oijoi, nuo kirjakasat siellä sun täällä kuulostavat tutuilta ;). Vierailin yhden kirjabloggaajan luona taannoin, ja hänellä oli kirjoja vain kahdessa kirjahyllyssä (ja muutama lukemista odottava ja tod. näk. viimeistään sen jälkeen kiertoon päätyvää rivissä "lukupöydällä"), joissa kirjat seisoivat siististi yhdessä rivissä (ei kirjoja poikittain rivin päällä tms.). En voi kuin ihailla, mutta samaan en pysty ikinä :).

    Myös lukunurkkasi kuulostaa tutulta. Kuopukseni (keväällä 2v.) ei nykyään anna minun lukea päivällä ollenkaan, vaan vaatii minua lukemaan suosikkikirjojaan kanssaan uudestaan ja uudestaan. Olisi pitänyt harrastaa lukemista salaa lapsilta, ottavat vaikutteita ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoja on nytkin myös majarakennelmien painoina, eli eivät ihan järjestyksessä kaikki opukset. Ihanaa, kun lapset oppivat käyttämään kirjoja monipuolisesti!

      Vaikeahan tätä harrastusta on piilotella lapsilta tai puolisolta, vaikka myönnän, että joskus heitän kirjan piiloon, kun kuulen askelia ja piti olla jokin kotityö kesken. Parempi kai kuitenkin kirja kuin pullo, yritän puolustautua, vaikka jonkin sortin todellisuuspakoahan tämäkin on. Vaiko ehkä päinvastoin, yritystä ymmärtää tätä kaikkea?

      Lasten lempikirjat - satoja kertoja luetut pupet - ah. Sattuneesta syystä pukki toi kuopukselle uuden Puppe-kirjan ja vanhempien lasten rakkaimpia pahvikirjoja on siirretty talteen.

      Poista
  2. Voi, kyllä nyt viimeistään pitäisi lukea Saatana saapuu Moskovaan. Kirjaa on niin moni kehunut ja sinullakin se on yksi blogisuosikeistasi.

    Minunkin on vaikea keskittyä äänikirjoihin. Tosin pari vuotta sitten työskentelin kotoa käsin ja silloin kävin aina aamuisin äänikirjakävelyllä. Kävellessä pystyin keskittymään äänikirjaan, mutta kyllä oikean kirjan _lukeminen_ on se nautinnon takaava juttu.

    Valoisia talvipäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen SSM:ää! Olihan siinä sulattelemista ja ihmettelemistä, mutta eivät unohdu ne kirjan kuvat tai tunnelmat kovin äkkiä. Vaikuttava monella tapaa. Melkein voisi sanoa, että sen luettuaan voi lukea mitä vaan, muttei halua lukea mitään yhdentekevää.

      Oikean kirjan siunaus on varmaan siinä pysähtymisen pakossa, kun pitää pysyä paikallaan ja keskittyä 100 %.

      Poista
  3. Vastattu on, kiitos kysymyksistä.

    Varastin sinulta Dublin-idean ja vannon myös perinteisen kirjan nimeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, käyn heti kurkkaamassa! Dublinia odotellessa...

      Poista
  4. Olipa mukava lukea vastauksiasi!

    Minäkin suosin perinteistä kirjaa. Tosin matkalle voisin ottaa mukaan kirjoja tabletille ladattuna, niin ei tarvitsisi täyttää matkalaukkua kirjoilla. Ja Dubliniin minäkin mielelläni lähtisin.

    Kiitos kirjavinkistä! Herodes menee lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymyksistä!

      Perinteinen kirja on aika kätevä paketti ja pokkarina suhteellisen kevytkin. Herodes puolestaan on aika painava matkakirja, tosiaankin... Mutta kannattaa lukea, ehdottomasti. Kiva, jos se pääsi lukulistalle. :)

      Poista
  5. Jännä juttu, että minä en tykkää yhtään perinteisistä nimistä. Olen aivan täpinöissäni Adichien kolmen ensimmäisen kirjan nimistä, mutta viimeisin on tylsä nimi (Kotiinpalaajat).
    Esim. Hanna Haurun Tyhjien sielujen saari, nimi on mielettömän itkettävän ihana tai Katherine Boon Kätkössä kauniin ikuisen (kirja Intian slummista).

    Kiitos osallistumisesta ja kivoista vastauksista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymyksistä, Mai! :)

      Minua aivan nauratti, sillä Tyhjien sielujen saari ja Kätkössä kauniin ikuisen ovat sellaisia kirjojen nimiä, joita vierastan. Näin lukijoille nappaavat erilaiset asiat. Pitäisi varmaan vähän joustaa ennakkoluuloistaan. :)

      Poista

Kiitos kommentista!