maanantai 19. tammikuuta 2015

Tietävätkö kirjailijat mitä tekevät - Elina Hirvonen, Riina Katajavuori, JP Koskinen ja Jussi Valtonen?





Äidinkielen opettajien liiton talvipäiville oli järjestetty jymy-yllätys. Ohjelmassa oli vierailu WSOY:n ja Tammen toimipisteeseen Helsingissä 17.1.2015. Kirjailijavieraskin oli luvassa... Mutta että paikalla oli neljä kirjailijaa kotimaisen kirjallisuuden kuumimmasta kärjestä! Aika herkkua.

Paikalla olivat Jussi Valtonen, Elina Hirvonen, Riina Katajavuori ja JP Koskinen, joita haastatteli Anna-Riikka Carlson. Kirjailijat kertoivat uusimmista teoksistaan ja niiden teemoista, mutta he kertoivat myös lukemisestaan ja kirjoittamisestaan. Eniten odotin Jussi Valtosen puheenvuoroa, sillä sain juuri luettua hänen Finlandia-palkitun kirjansa He eivät tiedä mitä tekevät ja olen siitä kovin innostunut. On sanomattakin selvää, että myös Hirvosen, Katajavuoren ja Koskisen teokset päätyivät nyt lukulistalleni.

Näillä kaikilla sanataiteilijoilla oli itseironinen ja nöyrä suhde työhönsä. Jokainen oli harrastanut lukemista pienestä pitäen, kerännyt lukuvinkkejä esimerkiksi kavereiltaan ja lopulta ikään kuin pakottavasta tarpeesta ryhtyneet kirjoittamaan. Kaikilla oli myös sellainen näkemys, että jossain vaiheessa tekeillä olevan kirjan tapahtumat ja henkilöt lähtevät elämään omaa elämäänsä ja kirja kehittyy sellaiseen suuntaan, ettei se ollut välttämättä ollenkaan suunnitelmissa. Keskustelussa virisikin ajatus, että kirjailijat eivät todellakaan tiedä, mitä tekevät.

Elina Hirvoselta ilmestyy pian uusi teos ja haastattelija Carlson lupasi, että kirja on Hirvosen tyylin mukaisesti kaunista kieltä, vaikka aihe on rankka. Teemoina ovat esimerkiksi syyllisyys ja ilmastonmuutos. Hirvonen kertoi, että hän oli päättänyt kirjoittaa hauskasti, mutta huomasi, että eihän tekstistä tullut ollenkaan kevyttä.

Riina Katajavuori kertoi kirjoittaneensa Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen naisnäkökulmaa kirjoittaessaan Venla Männistö -nimistä uusinta kirjaansa. Hän oli puolestaan tavoitellut syvällistä ja vakavaa vaikutelmaa, mutta teksti olikin muuttunut poskettomaksi ja kirjailija oli pian todennut henkilöistään, että puhukoon nuoriso miten haluaa.


JP Koskiselta ilmestyy maaliskuussa uusi teos Kuinka sydän pysäytetään, joka sijoittuu talvisotaan. Luvassa on kuulemma eeppisyyttä ja tyylillisesti yllättäviä kohtia, joita kirjailijan mukaan oli "ihan parasta" kirjoittaa. Talvisota aiheena vaatii valtavan taustatyön, koska säätilankin pitää olla oikein kuvattu. Tarinan pitää upota taustaansa.

Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät -Finlandia-voittajassa on useita teemoja ja kerroksia. Alun perin kirjailija oli halunnut kirjoittaa ihailemansa nobelistin, Alice Munron, tyylistä novellitaidetta ja hän olikin kirjoittanut 50-sivuisen ihmissuhdenovellin. Mutta sitten hän keksi, että voisi liikkua ajassa eteenpäin ja tuloksena on paljon muutakin kuin ihmissuhteita - ja Finlandia-palkinto.

Haastattelussa paljastui yllättäviä lempikirjoja, muun muassa Riina Katajavuoren varhaisnuoruuden innostuminen Jalna-sarjaan ja Jussi Valtosen suosikki, Melissa Bankin Nyt nappaa! -chick-lit-teos, jonka olen joskus lukenut ja todennut aikanaan varsin mainioksi lajinsa edustajaksi. Ehkä kirja ansaitsisi uusintalukemisen, jos se inspiroi  Finlandia-tason kirjailijaakin. Kaikkiaan tuntui siltä, että kirjailijaksi tullaan, koska rakastetaan lukemista. Lisäksi kirjoittaminen taitaa olla pitkälti "käsityötaitoa", kuten Valtonen määritteli. Harjoitus tekee mestarin.


ÄOL:n talvipäivillä tapasin Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogin ihanan Tuija-kollegan, jonka raportti kirjailijatapaamisesta on luettavissa täällä.

16 kommenttia:

  1. Mainio ilta oli, mutta harmi, kun emme tavanneet. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olitko sinäkin siellä? Olisinpa tiennyt... Kirjailijoita oli kiva kuunnella.

      Poista
  2. Huikeat talvipäivät kirjailijavieraista päätellen :) Katajavuoren teos onkin hyllyssä ja kiinnostaa kovasti. Valtosta ei tarvitse enää edes harkita, sen verran vakuuttuneeksi olet minut saanut kaikkien kehujen jälkeen ;) Yllättävä kirjasuosikki Valtosella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtonen kertoi ihailevansa myös Munroa. Kirjailijoille taitaa maistua kaikenlainen lukeminen...

      Minulle tuli valtava into lukea kaikkien heidän teoksiaan. Katajavuoren Hevikimmat on hyllyjeni aarteita, mutta en olekaan lukenut häneltä muuta. Venla Männistön lukenen piakkoin.

      Poista
  3. Kuulostaa hyviltä talvipäiviltä.

    Noin se varmaan useimmilla kirjailijoilla menee, työ muuttaa muotoaan matkan varrella. Kiinnostavaa!

    Minulla Valtosen kirja on odottanut joulusta asti. Omat jäävät joskus pitkäksi aikaa odottamaan, kun kirjaston kirjoilla on aikarajoituksensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli erinomaiset talvipäivät! Kirjailijoiden kuunteleminen on aina kiinnostavaa.

      Meilläkin Valtonen kuului joulukirjoihin ja sain sen luettua melko nopeasti. Postausta sen sijaan olen hionut jo jonkin aikaa. Yritän saada tekstin pian valmiiksi.

      Poista
  4. Kirjailijoiden jutut kirjoittamisestaan ovat minustakin aina mielenkiintoisia. Nyt odotan kovasti Elina Hirvosen uusinta, koska edellinen suorastaan salpasi hengen. Vähän vaarallistakin, koska odotukset nousevat pakosta kovin korkealle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin ovat nuo kaiman kirjat hyllyssä, mutta ne ovat vielä lukematta. Henkeäsalpaavaa lukemista pitää aina olla käden ulottuvilla.

      Poista
  5. Oi että, teillä on ollut melkoinen ilta! Aika herkkua todellakin. <3 Olisinpa voinut olla kärpäsenä katossa. :)

    Ja voi miten huikeat kirjailijat teillä siellä on olleet keskustelemassa! <3 Valtosen järkäle on tulossa lukuun täällä seuraavien joukossa (odotan kaiken sanomasi perusteella sitä hurjasti!), Koskisen Rasputinin haluan ehtiä lukea ennen uutuuskirjan ilmestymistä, Katajavuoren Venla Männistökin odottaa lukuvuoroaan, ja Hirvosen uutukaista odotan kuin kuuta nousevaa.

    Olipa ihanaa lukea raporttisi, kiitos tästä rakas ystävä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lukemisesta ja kommentista, Sara! <3

      WSOY oli järjestänyt kunnon yllärin ja meillä oli tilaisuus saada omistuskirjoituksiakin... Olihan melkoinen ilta.

      Lukulistani piteni taas hurjasti ja kipinää olisi lukea mutta bloggaaminen on aivan jäissä, koska ei ehdi... Vähitellen ehkä. Ihana harrastus kuitenkin!

      Poista
  6. Nämä raportit ovat tosi mukavia lukea! Kiitos! Ja mahtava tilaisuus teillä. Olisi kuva kuulla Valtosen haastattelu kirjan tiimoilta, jokohan moinen löytyisi esim Yleltä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ehdi yhtään seurata tv-tarjontaa, mutta onneksi nykykirjailijat jalkautuvat melko usein kansan pariin. Valtonen on piakkoin Metsossa vierailemassa ja taidan yrittää päästä paikalle.

      Poista
  7. Mielenkiintoinen raportti, kiitos! Nyt nappaa! on tullut luettua ja minustakin ihan näpsäkkä, hauska kirja. Mahtavaa että Hirvoselta on tulossa uutukainen. Aiemmat luettu ja tykätty. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt nappaa! osui minulla sinkkuaikaan sopivasti. Hirvosta täytyy ruveta lukemaan...

      Näitä kirjailijoita kuunteli mielellään.

      Poista
  8. Elina, oli hauska tavata vaikka lyhyestikin! Illan tarjonta oli mainio!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Tuija! Oli todellakin mainio tarjonta! Varmaan tavataan näissä merkeissä toistekin.

      Poista

Kiitos kommentista!