perjantai 26. helmikuuta 2016

Chester Brown: En koskaan pitänyt sinusta

Chester Brown: En koskaan pitänyt sinusta, 2012
Kuvittaja: Chester Brown
Alkuteos: I never liked you, 1994
Suomentaja: Hans Nissen
Kustantaja: Huuda Huuda
Sivuja: 191
Mistä sain kirjan: lainasin kirjasarjalainaamosta



Chester Brownin En koskaan pitänyt sinusta on omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani. Se sijoittuu 1970-luvulle ja kertoo nuoresta Chesteristä, joka kamppailee eleettömästi läpi kuohuvan murrosiän. Itse asiassa kaikki muu tuntuu kuohuvan paitsi Chester, joka on ilmeetön ja tyyni, jotenkin tahdoton ajelehtija. Vaikuttaa siltä, että Chester vain rouskuttaa voileipäkeksejä, kun nuoruus lipuu ohi.

Pinnalta näyttää tältä: Chester on vakava ja laiha rillipää. Hänellä on pikkuveli ja äiti ja isä. Äiti on yhtä hymytön kuin poikansa ja lisäksi ankaran oloinen. Chester viettää paljon aikaa naapurin tyttöjen, Connien ja Carrien sekä Skyn kanssa. Ystävyyssuhteisiin tulee kuitenkin jännitteitä, kun nuoret rakastuvat ristiin rastiin.

Kun pintaa raaputtaa, alkaa nähdä vähän syvemmälle: Chesterin äiti kärsii mielenterveysongelmista, mikä selittää koko perheen lamaantuneen olemuksen. Äidin hahmo on ristiriitainen ja painostava, mutta myös järisyttävän hauras. Ja rakkaus, saako Chester sitä koskaan kerrottua äidilleen?

Entäs sydäntä pompottava Sky? Kuinka tunnustaa polttava ensirakkautensa, ja entäs sen jälkeen, kun asian saa sanottua? Mitä sitten tehdään? Helpompaa on kuunnella The Sweetiä, Led Zeppeliniä, David Bowieta ja Kissiä.

Ahmaisin sarjakuva-albumin yhdeltä istumalta, niin nopeasti kuin pystyin, sillä halusin nähdä, kuinka Chester kaikesta selviää. Kuvat näyttävät hyvinkin rauhallisilta, mutta niihin on vangittu nuoren pojan kipeä kasvaminen.

Ihastuin ikihyviksi Chester Brownin herkkään kynänjälkeen. Kertomus etenee ilmavasti ja jättää lukijan tulkinnalle ja tunteille paljon tilaa. Välillä naurattaa Chesterin puolesta - hän on niin avuton ja hukassa ja tyttöjen pyöriteltävänä. Välillä itkettää koko Chesterin elämä: koulukiusaaminen ja äidin sairaus viiltävät lukijankin sielua.

Suosittelisin sarjakuvaa 13-18-vuotiaille nuorille, mutta erityisesti kaikille aikuisille. Luulen, että jokainen nuori tai entinen nuori pystyy löytämään Chesterin elämästä tuttuja häivähdyksiä - epävarmuutta, pelkoja ja onnenmurusia, joita nuoruuteen kuuluu. En koskaan pitänyt sinusta on pienesti vaikuttava, suurien asioiden sarjakuva. Se on niin totta kuin vain nuoruus voi olla.



Kuittaan albumilla HelMetin vuoden 2016 lukuhaasteen kohdan 11. Sarjakuvakirja. Albumi on luetu myös blogissa 365 kulttuuritekoa.

6 kommenttia:

  1. Hieno nimi kirjalla! Kiitos, tämä menee lukulistalleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan nimestä tulee jo haavoittuvainen olo, ja sitä tämä kirja on täynnä, haavoittuvaa nuoruutta. Ihanaa, jos luet tämän, Mari! :)

      Poista
  2. Kuulostaa kiinnostavalta, kiitos vinkistä. Enpä ollut tästä aiemmin kuullutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minullekin aivan uusi tuttavuus. Kirjasarjalainaamon työntekijä suositteli nuorille sopivaksi, mutta vaikutuin itsekin todenteolla. Suosittelen vahvasti!

      Poista
  3. "kamppailee eleettömästi läpi kuohuvan murrosiän" - hieman nostelin täällä kulmiani, että mikäs se sellainen tyyppi on. :) No, kamppaileminen kyllä viittaa siihen, että ei se ihan tuskattomasti käy ja syytkin näemmä ovat raskaanluontoisia. Todella kiinnostavasti tästä kirjoitat. Voi voi sentään, vähän liiankin kiinnostavasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, luulen, että ihastuisit. :) Kirja pääsi yllättämään juuri tuon eleettömyytensä takia. Näennäisen tapahtumattomat kuvat sisälsivät aivan hurjasti kaikkea.

      Poista

Kiitos kommentista!