tag:blogger.com,1999:blog-2945676643921162443.post5688307381720166696..comments2024-02-13T11:15:24.041+02:00Comments on Luettua elämää: Jan Andersson ja Katja Kettu: Peräkammarin poikaElina / Luettua elämäähttp://www.blogger.com/profile/06832033601559148370noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-2945676643921162443.post-1525627373654263692015-11-27T21:41:28.467+02:002015-11-27T21:41:28.467+02:00Luulenpa, että tykkäisit tästä. Olisipa hauska kuu...Luulenpa, että tykkäisit tästä. Olisipa hauska kuulla kumminpäin tulkitset tarinan, onko äitiä enää vai ei...Elina / Luettua elämäähttps://www.blogger.com/profile/06832033601559148370noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2945676643921162443.post-77821467587515113272015-11-27T17:17:50.835+02:002015-11-27T17:17:50.835+02:00Mainio juttu, kovasti alkoi kiinnostaa tämä! Oisko...Mainio juttu, kovasti alkoi kiinnostaa tämä! Oiskohan kirjastossa...Arjahttps://www.blogger.com/profile/15516345426940581499noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2945676643921162443.post-9475846624900132682015-11-22T21:28:34.146+02:002015-11-22T21:28:34.146+02:00Sarjakuva näyttäytyykin erilaisena, jos ajattelee ...Sarjakuva näyttäytyykin erilaisena, jos ajattelee äidin jo kuolleen. Surun ja muistojen voima avautuu entisestään.<br /><br />Yritin etsiä kirjasta todistetta puoleen tai toiseen, mutta en löytänyt selvää vastausta. Ehkä tarina voi olla kumpaa vaan. Hyvä, ja lopulta myös toiveikas, se kuitenkin on. Jalmari saa kaikki pisteet, vaikka hän ei hymypoikatasoa ollutkaan.Elina / Luettua elämäähttps://www.blogger.com/profile/06832033601559148370noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2945676643921162443.post-80835304840501677462015-11-22T11:54:19.662+02:002015-11-22T11:54:19.662+02:00Olipas kiva lukea tämä, Elina!
Tummanpuhuvaksi mi...Olipas kiva lukea tämä, Elina! <br />Tummanpuhuvaksi minäkin kirjan tosiaan koin. Loppu oli valoisampi.<br />Törmäsin jossakin muuallakin samanlaisen tulkintaan kuin sinulla, että äiti elää ja huutelee jostain kamarista. Minä taas ajattelin, että hän on jo kuollut ja Jalmari kuulee äidin marmatuksen enää muistoissaan, kun yrittää lähteä pois yksinäisyydestä ihmisten ilmoille. <br />Oli kyllä hienoa, että Jalmari sai tehdyksi ratkaisunsa. <br />Pikku Jalmarin kuvaaminen oli myös liiikuttavaa, eikö vain! Ja pieneksihän hän tunsi itsensä välillä edelleeen. <br /> Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.com