Mauri Kunnas: Vampyyrivaarin tarinoita

Mauri Kunnas: Vampyyrivaarin tarinoita, 1991
Kustantaja: Otava



- Saanen siis esittäytyä: kreivi Yrjö Armas Drakkula. Vanhan vampyyrisuvun viimeisiä hurjapäitä, sanoi vaari ja kumarsi kohteliaasti.

Mauri Kunnas on suomalaisen lastenkirjallisuuden uudistaja ja hittinikkari - ja nykyisin kai voisi sanoa "grand old man". Kun kysyin lapsiltani, minkä kirjan he haluaisivat esitellä hyllystään blogini lastenkirjaviikolla, tämä kirja tuotiin eteeni. Vampyyrivaarin tarinoita onkin meillä ehkä luetuin Mauri Kunnaksen kirja - ja kuinka paljon näitä kirjoja onkaan meillä luettu! Siinä missä Tammen kultaiset kirjat kuuluvat oman sukupolveni lapsuuteen, nykylasten lapsuuteen kuuluvat Mauri Kunnaksen kirjat.

Mauri Kunnaksen kynänjälkeä ei voi tarpeeksi ylistää. Kuvat ovat värikkäitä ja täynnä yksityiskohtia. Niissä on paljon katsottavaa ja hoksattavaa - niitä ei voi ammentaa tyhjiin. Mutta kaikkein parasta niissä on hahmojen ilmeikkyys. Inhimillisten tunteiden kirjo, jonka Kunnas saa piirrettyä hahmojensa olemuksiin, on vertaansa vailla.

Vampyyrivaarin tarinoita koostuu yhdeksästä pikku tarinasta sekä Drakkulan perheen ja heidän linnansa esittelystä. Tarinat on kehitelty  kauhuperinteen ympärille, mutta pelottavia ne eivät tosiaankaan ole.

Omaksi suosikikseni nousee pormestari Helsingiuksen perheen tarina, jossa mummo on tullut vierailulle ja häntä yritetään säästää rasittumiselta, koska hän on niin vanha. Onneksi vampyyrivaari tulee järjestämään säpinää mummon elämään. Kai vanhakin saa nauttia elämästä!

Toinen suosikkini tässä kirjassa on Baskerivillen koiran tarina. Siinä on oivallisesti mukailtu Baskervillen koiran tarua hyvin kunnasmaiseen tyyliin. Baskerivillen kylää pelotteleva ja hattuja varasteleva koira osoittautuukin baskereihin kyllästyneeksi kartanon pojaksi.

Kunnaksen tarinavarasto on ehtymätön. Vaikka jokainen tarina ei aivan hillitön hitti olisikaan, niin hyväntuulisia ne ainakin ovat. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista ja tarinat ja kuvat kiehtovat sekä tyttöjä että poikia. Kunnaksen kirjat sopivat myös kaiken ikäisille lapsille, tai voisi sanoa lapsenmielisille ihmisille vauvasta vaariin. Yli 90-vuotias pappani nimittäin ihasteli Kunnaksen kirjoja nähdessään: "Voi, onko lapsille nykyään näin hienoja kirjoja!" Meillä näitä on luettu jo yksivuotiaille ja nyt ekaluokkalaiset lukevat näitä itse - uudestaan ja uudestaan.