Haiharan kartanon ranta 7.1.2014 Kaukajärvellä
Kun haaste lähtee käsistä...
Nyt on mummulareissut tehty pohjoiseen ja etelään ja isommat lapset saateltu kouluun. Vihdoin pääsen purkamaan bloggausjonoa ja raportoimaan myös vuoden 2013 lukuhaasteista.
Koska vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen bloggausvuoteni, en osannut alkuvuodesta edes ajatella haasteisiin osallistumista. Ainut lukuhaaste, johon tietoisesti lähdin mukaan oli Facebookin Koen 13 uutta kotimaista kirjailijaa vuonna 2013. Tartuin haasteeseen, sillä olin auttamattomasti pudonnut kärryiltä nykykirjallisuudesta ja ajattelin yleissivistää itseäni. Haaste lähti käsistä, sillä koin lopulta 34 uutta kirjailijaa vuoden aikana. Lista heistä ja lukemistani teoksista on tässä:
- Leena Krohn: Kotini on Riioraa; Hotel Sapiens
- Arne Nevanlinna: Marie
- Heidi Köngäs: Dora Dora; Hyväntekijä
- Tommi Melender: Ranskalainen ystävä
- Jenni Linturi: Isänmaan tähden
- Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut
- Antti Tuuri: Pohjanmaa
- Jari Järvelä: Mistä on mustat tytöt tehty?
- Janica Brander: Lihakuu
- Suvi Valli: Ohijuoksija
- Joni Skiftesvik: Tuulenpesä
- Johan Bargum: Syyspurjehdus
- Marja-Leena Mikkola: Anni Manninen
- Marja-Liisa Vartio: Se on sitten kevät
- Oiva Paloheimo: Tirlittan
- Kristiina Harjula: Pispalan kiviä
- Mikko-Pekka Heikkinen: Terveiset Kutturasta
- Enna Airik: Haavemaa
- Laura Lähteenmäki: Iskelmiä
- Kirsti Kuronen: 4x100
- Katja Kettu: Kätilö
- Antti Tuomainen: Parantaja
- Pekka Hiltunen: Vilpittömästi sinun
- Jussi Siirilä: Barrikadikesä; Sekaisin Kreikasta
- Virpi Pöyhönen: Hän rakastaa minua
- Benedict Zilliacus: Kertomus kadonneestas saaresta
- Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta
- Eve Hietamies: Yösyöttö
- Pauliina Rauhala: Taivaslaulu
- Lea Pennanen: Piilomaan pikku aasi
- Netta Walldén: Ruben ja ratikkaralli
- Joel Lehtonen: Putkinotko
- Jarno Pennanen: Kulunut kultaviitta
- Arvid Järnefelt: Isänmaa
Kuten listasta näkyy, Leena Krohn, Jussi Siirilä ja Heidi Köngäs vaakuuttivat taidoillaan niin, että luin heiltä jokaiselta kaksi kirjaa. Leena Krohnista tuli kertaheitolla yksi lempikirjailijoistani. Moni muukin kirjailija pääsi yllättämään iloisesti. Vuoden 2013 esikoiskirjailijoita oli vain kaksi, Pauliina Rauhala ja Kristiina Harjula, mutta molemmilta odotan lisää tuotantoa. Lisäksi ainakin näiltä kirjailijoilta aion lukea lisää kirjoja: Antti Tuuri, Jari Järvelä, Jenni Linturi, Janica Brander, Joni Skftesvik, Laura Lähteenmäki, Antti Tuomainen, Inka Nousiainen, Joel Lehtonen ja Arvid Järnefelt. Aarteiden aarteeksi nousi Benedict Zilliacuksen Kertomus kadonneesta saaresta.
Lue ja syö, Aviolittojuonia ja 1800-luvun kirjallisuutta
Jo alkuvuodesta huomasin Lurun luvut -blogin Lue ja syö -haasteen, jota pidin vaikeana toteuttaa ja ajattelin, etten ainakaan siihen kykenisi. Kuinka ollakaan lukupiirikokoontumiset mahdollistivat herkuttelun. Niinpä Lue ja syö -haaste toteutui peräti kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran innoittajana oli Sergei Dovlatovin Matkalaukku, jonka neuvostoliittolainen elämänmeno johdatteli muutaman venäläisherkun ja usean venäläisjuoman äärelle. Toisen kerran innoittajana oli Jari Tervon Esikoinen, josta erityisesti kahvipöydän herkut jäivät mieleen.
Vuoden mittaan huomasin, että muutamat lukemani kirjat sopisivat joihinkin Blogistaniassa meneillään oleviin lukuhaasteisiin. Esimerkiksi Sinisen linnan kirjaston Maria haastoi lukemaan avioliittokirjallisuutta Avioliittojuonia-haasteellaan. Taisin saavuttaa kultahäät näillä viidellä kirjalla:
Avioerokirjoja: Johan Bargumin Syyspurjehdus ja Eve Hietamiehen Yösyöttö
Aviokriisikirjoja: Gillian Flynnin Kiltti tyttö
Avioliittokuvauksia: Joni Skiftesvikin Tuulenpesä ja Joel Lehtosen Putkinotko
Avioliittoa tai avioeroa kuvattiin myös Pauliina Rauhalan Taivaslaulussa ja Kristiina Harjulan Pispalan kiviä -teoksessa, mutta niissä oli muitakin aiheita. Toki Yösyöttökin on enemmän vauvan kanssa selviytymistä ja Putkinotko koko Käkriäisten perheen tarina, mutta kyllä niistäkin selviää, että avioliittoja on monenlaisia...
Ofelia outolointu haastoi lukemaan 1800-luvun kirjoja :
Sain luettua haasteeseen vahingossa viisi kirjaa, ja koska neljällä kirjalla sai jo paronittaren arvonimen, niin kuittaan sellaisen itselleni näillä teoksilla:
R. L. Stevenson: Aasin kanssa matkalla Sevennien vuorimailla (1879)
R. L. Stevenson: Musta nuoli (1883)
Zacharias Topelius: Topeliuksen satuhelmiä (1865 - 1896)
Arvid Järnefelt: Isänmaa (1893)
Teuvo Pakkala: Lapsia (1895)
Kiitokset haasteiden emännille inspiroivista ja hauskoista haasteista!
Tämän vuoden haasteet
Eihän tätäkään vuotta voi elää ilman lukuhaasteita! Venäjää valloittamaan -haaste Jaanan Täällä toisen tähden alla -blogissa jatkuu 8.3.2014 saakka. Nyt olen lukenut jo neljä venäläiskirjaa! Ilman Jaanaa en olisi löytänyt Sergei Dovlatovia (Matkalaukku ja Meikäläiset) enkä olisi tarttunut Bulgagovin Saatana saapuu Moskovaan -klassikkoon.
Tove Jansson -juhlavuosi on meneillään sekä Facebookissa Les!Lue! -blogin Reetan innoittamana että Blogistaniassa Opuscolon Valkoisen kirahvin haastamana. Pohjaksi luin Tuula Karjalaisen upean Tove Jansson -elämäkerran. Vuoden mittaan aion lukea homssumaisesti kaikkea Tove Janssonin tuotantoa sekaisin. Ensimmäinen kuvakirja on jo luettu ja joulupukki toi lapsille muumikirjoja...
Kuinka ollakaan myös Jokken kirjanurkan isännöimä 14 nobelistia -haaste kiehtoo kovasti. Koska taustalla pyörii lukupiirin irlantilaiskirjailijoiden lukuvuosi, niin ensimmäisenä aion lukea irlantilaisnobelisteja, joita on peräti neljä. Heistähän on hyvä aloittaa.
Lukuvinkkejä otetaan vastaan kaikkiin näihin haasteisiin!
Tuo kotimaisten lista on vaikuttava, paljon nimiä joita en ole lukenut ollenkaan. :) Leena Krohn on kyllä ihana, mukavaa että sain uuden suosikin.
VastaaPoistaKuten näkyy, mukana on paljon lastenkirjallsuuttakin. Haaste oli innostava ja tuli tarpeeseen. Leena Krohnia ihailen suuresti, ja oli mukava "löytää" hänen kirjansa.
PoistaMarikan kanssa samoilla linjoilla - mikä määrä kotimaisia kirjoja onkaan kuulunut vuoteesi! WAU!
VastaaPoistaLeena Krohn on kirjailija, josta huomaan pitäväni, mutta jota en voi lukea peräjälkeen. Jokainen kirja tarvitsee jotenkin aikansa sulatteluun ja sitten mieleen jää vahvasti tunnelma, ei niinkään kirjojen juoni. Minulla on moni kirja häneltä vielä lukematta - ihanaa!
Hienoja haasteita sinulla on nyt myös tälle vuodelle. Minä olen Muumien lisäksi vain Ranskan maalle lähdössä haastelemaan. En vielä tiedä, tuleeko muuta. Ehkä, katsotaan. Toisaalta liikaa en halua, sillä sitten jäävät kaikki oman onnensa nojaan.
Jouduin haasteiden pyörteeseen vähän sattumalta, mutta kotimaisia kirjailijoita oli aikakin lisätä listoille. Monta aukkoa tuli paikattua, esimerkiksi Skiftesvik ja Lehtonen, joista olen iloinen.
PoistaKrohnia pitääkin vähän säästellä. Tunnelmat ovat hänen kirjoissaan maagisia ja vaativat sulattelua.Minäkin iloitsen lukemattomista krohneista. :)
Ranskan kirjallisuuskin kiehtoisi, mutta johonkin pitää vetää raja. Irlantia, Venäjää, muumeja nobelisteja on jo tarpeeksi meikäläiselle... Ehkä seuraavana vuonna Ranska.
Tätä oli ihanaa lukea, sinulla on ollut ihan mahtava kirjavuosi ja myös hyvin sujunut haastevuosi. Minun lukuhaasteisiin osallistumiseni eteni vähän vaihtelevalla menestyksellä, pitäisikin jossain vaiheessa kirjoittaa oma koontipostaus viime vuoden haasteista.
VastaaPoistaOlen saanut täältä ihan hurjasti lukuvinkkejä viime vuoden aikana! Eniten kiitän sinua siitä että minäkin löysin Skiftesvikin, ja seuraavaksi lukuvuoroaan odottelevat Putkinotko, Pikku Pietarin piha ja Zilliacuksen Kertomus kadonneesta saaresta, kaikki sinun arvioistasi inspiroituneena. <3 Ja nyt alan kieltämättä kiinnostua Dovlatovista enemmän ja enemmän, etenkin kun Jaanan haasteeseen on vielä kirja valitsematta. :)
Ja voi tuota kuvaa, se on niin kaunis. Sininen hetki järvellä, aah! <3
Jään odottamaan koontipostaustasi! Avioliitojuonia-koontisi jo näinkin, ja se oli upea!
VastaaPoistaVoi, melkein toivon, että en olisi Putkinotkoa vielä lukenut, että se olisi vielä edessä... Skiftesvik on minunkin vuoden löytöjäni. Tuulenpesä on aivan hurja. Pikku Pietarin pihaan ihastut aivan takuulla. Se on pieni suuri kirja.
Ja sitten tuo Kertomus kadonneesta saaresta, joka muuten istuu sotakirjoihinkin. Siihen eivät tahdo sanat riittää.
Dovlatovilla saat kivuttomasti suorituksen Jaanan haasteeseen. Dovlatov on lukusukkula (kuten Hanna Pudas kutsuu nopealukuisia kirjoja). Ilselän Minna luonnehti jossain päähenkilöä (kirjailija itse) "lastu laineilla" -tyypiksi. Yhtä kaikki, ihmettelen, jos et ihastu dovlatoveihin. Iskee takuulla huumorintajuusi syvälle.
Kiitos myös kuvakehuista! Joskus naksahtaa kohdilleen. <3
Hei Elina, voitit juuri Lue ja syö -haasteen yllätyspalkinnon! Ilmoitapa osoitteesi osoitteeseen lurunluvut ät gmail piste com, ja pian postilaatikkoosi putkahtaa uutta innoitusta kirjallisiin herkkuaterioihin... :)
VastaaPoista