Sivut

tiistai 24. joulukuuta 2013

Paul Theroux: Joulukortti

Paul Theroux: Joulukortti, 1981
Alkuteos: A Christmas Card, 1978
Kuvittaja: John Lawrence
Suomentaja: Kaarina Helakisa
Kustantaja: WSOY
Sivuja: 80
Mistä sain kirjan: omasta hyllystä



Me teimme kaikkea sitä, mitä nyt jouluisin tehdään. Avasimme lahjapaketit ja saimme aikaan käärepaperien ja nauhojen ja repeytyneiden pahvilaatikkojen sekasotkun. Söimme joulukalkkunan ja kiittelimme hyvää onneamme. Koko päivän paloi tuli, pyhäisenä ja hilpeänä, ja sen laulu soi savuhormissa kuin enkelin ääni ikään. (S. 76.)

Paul Theraux'n Joulukortti on ollut kirjahyllyssäni vuodesta 1981, jolloin sain sen tädiltäni joululahjaksi. Olen yrittänyt lukea siitä muutaman kerran, mutta se osui pahasti Runotyttö-aikaani, jolloin olin kiinnostunut vain tyttökirjoista tai Enid Blytonin salapoliisisarjoista. Myöhemmin kirja jäi lastenkirjalaatikkooni, josta sen löysin, kun järjestelin lastenkirjahyllyä omille lapsilleni. Silloin ymmärsin piteleväni kädessäni aarretta.

Nyt tuli aika lukea aarre. Ja aarre se on, uskokaa pois! Kainalooni käpertyneet joululapseni kuuntelivat tarinaa silmät pyöreinä ja hiirenhiljaa. Jokainen kirjan kuva piti tutkia tarkkaan. Kyllä meitä pelotti ja kyllä meitä jännitti - sopivasti. Ja myös se kaikista tärkein, eli joulun ihmekin, meidät saavutti.

Joulukortti on joulutarina, totta kai. Nelihenkinen perhe lähtee merenrantahuvilalle joulunviettoon. Perheen isä on ollut pitkään ulkomailla ja haluaa tarjota pojilleen elämyksen erämaasta, takkatulesta ja reippaasta ulkoilusta. Hän kertoo automatkan alussa pojilleen, yhdeksänvuotiaalle Marcelille ja tämän pikkuveljelle Louisille, ihmeellisistä seikkailuistaan. Hänen tarinansa tuntuvat olevan silkkaa taikuttaa: "Mitä on taika? Sitä se on, että jotakin näytetään toteen - ei välttämättä niin että sen ymmärtäisi vaan niin että siihen uskoo." - - "Kaikkialla on taikuutta", isä sanoi. (S. 6 - 7.)

Kuinka ollakaan, perhe eksyy lumimyrskyssä. He löytävät kuin ihmeen kaupalla majatalon, jossa heitä isännöi kookas, mustapukuinen mies. Aamulla mies on poissa ja jäljellä on vain joulukortti, jonka avulla perhe löytää oman vuokramökkinsä. Joululoman aikana joulukortin kuva muuttuu ja opastaa heidät paikasta toiseen: Kortista olimme nähneet talon ja paluutiet. Se mies oli siirtänyt taikamahtinsa korttiin. se oli hänen lahjansa meille. Meidän piti ymmärtää lahjan arvo, jotta kortin voima säilyisi. (S. 45.)

Enempää en halua kertoa, jotta hankkisitte kirjan käsiinne ja lukisitte sen. Kirjassa kaikki ei mene amerikkalaisen upeasti, vaan joulunhenkeä pitää etsiä. Pienet pojat kokevat seikkailun, ja Marcel ymmärtää joulun suuruuden.

Joulukortti istuu myös suomalaiseen jouluun, vaikka varsinainen  juhlapäivä on kirjassa tietysti joulupäivä, meillä jouluaatto. Hiukan ihmettelin, että teoksessa joulupuuksi haettiin metsästä mänty. Luulin ensin, että kyseessä on käännösvirhe, mutta kirjan kuvassakin on selvästi piirretty mänty. Hällä väliä - havupuu kuin havupuu. Kaarina Helakisan suomennos toimii mukavasti. Tarina on selkeä ja taikuus välittyy salaperäisenä, kuten pitääkin. Kirjan kuvitus taas on jotenkin 70-lukulainen, vähän suttuinen ja hämyisä, mutta juuri sopivasti. En oikeastaan voisi tähän kirjaan muuta kuvitellakaan, vaikka esimerkiksi kirjan kansi ei pieniä lapsia houkutakaan kirjan ääreen. Ehkäpä hyvä niin. Kirja pitäisikin kuulla ensimäisellä lukukerralla ääneen luettuna. Sen verran jännittävä se on.

Paul Theroux on amerikkalainen kirjailija. Hän syntyi Massachusettissa 1941 ja asuu nykyään Lontoossa. Hän on tunnettu matkakirjoistaan, esimerkiksi Suuri junamatka (suom. 1980) ja Moskiittorannikko (suom. 1982).  Niitä en ole lukenut, mutta melkoinen into niiden etsimiseen heräsi tämän pienen joulukirjan luettuani. Nyt, 30 vuotta sen jälkeen, kun sain Joulukortin joululahjaksi, se löytyi osaksi jouluani. Eikös sekin ole suoranaista taikuutta!

Tämän Joulukortin myötä haluan toivottaa teille blogini lukijoille ihmeellistä ja kirjaisaa joulua! 

12 kommenttia:

  1. Tämmöisiä kirjoja on ihana löytää omista kätköistä. :) Hyvää joulunaikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Kirja on hyvin klassinen ja tarina on kiehtova. Kannattaa säästää lahjakirjat. Ja muutama muukin...

      Poista
  2. Tunnelmallinen juttu ja kirja! Kiitos ja hyvää joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Arja! Kirja on ollut hyllyssäni iät ja ajat ja nyt vihdoin se oli ajankohtainen. Se toi tosiaan tunnelmaa jouluun.

      Poista
  3. Melkoinen aarre tosiaan! En ole tätä lukenut, mutta kiinnostuin tästä jo vuosi sitten, kun (muistaakseni) Katja Kaukonen suositteli kirjaa Kirjainten virran Hannan joulukalenteriluukussa. Tämä pitäisi joskus lainata kirjastosta ja lukea joulun alla - ehkäpä jo ensi vuonna.

    Ihanasti kirjoitit taas. Vielä kerran: hyvää joulua teidän perheelle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sara! Joulukortti on odottanut lukemista ja osui kohdalleen. Suosittelen todellakin, ja olen satavarma, että ihastut tähän. Tästä tulee varmasti jouluperinne.

      Hyvää joulua myös Sinulle! Kävin kyllä blogissasikin toivottelemassa... :)

      Poista
  4. Mikä aarre! Hyviä pyhiä Elina sinulle sekä perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Marjatta! Joskus löytyy aarteita omasta hyllystä...

      Poista
  5. Ihana tarina. En uskalla penkoa kirjalaatikoita omalta vintiltäni, sillä luulen, että eksyisin jonnekin taikamaailmaan...
    Jouluntaikaa sinulle ja perheellesi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taikamaailmaan on ihana kadota silloin tällöin. Kyllä tämä joulu tuo sen tullessaan, kirjoissa ja muutenkin. Hyvää joulua Sinullekin, Mai!

      Poista
  6. Googlella päädyin blogiisi, kun yritin etsiä etäistä joulumuistoa jostain lapsuudesta. :) Itsekin sain Joulukortin lahjaksi kummitädiltäni joskus 1980-luvulla ja tänään kirja tuli mieleeni kun ajelin uudenvuoden viettoon vanhempieni luo ja maisema toi elävästi mieleen kirjan kuvituksen. Vielä en ole onnistunut paikallistamaan kirjaa täältä lapsuudenkodista, mutta kyllä se jostain varmasti löytyy! Mielenkiintoista lukea se yli 30 vuoden jälkeen (minä tosiaan luin kirjan silloin Viisikkojen ja ponikirjojen välissä) ja verrata, onko tunnelma edelleen sama kuin silloin joskus lapsena.
    Blogi näyttää mielenkiintoiselta, tänne täytyy palata joskus ajan kanssa. :)
    Mukavaa alkavaa vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa! :)

      Joulukortti on ihmeellinen. Olen niin iloinen, että se on säilynyt matkassani, vaikka en siihen joululahjana silloin joskus osannut tarttua.

      Toivon, että löydät sen ja pääset lukemaan sitä vielä tässä joulunaikaan.

      Hyvää uutta vuotta myös sinulle, M!

      Poista

Kiitos kommentista!