Haiharan kartanon ranta Kaukajärvellä 6.5.2014
Tähän kuvaan kuuluu myös kuikan huuto, joka kajahti järveltä haikeana tervehdyksenä. Kuikan huutoa kuunneltiin myös Tommi Kinnusen Neljäntienristeyksessä, enkä oikeastaan tiedä mitään kauniimpaa kesän ääntä.
Olen aivan samaa mieltä, että kuikan huuto on kaunein kesän ääni. Järvimaisemassa se on parhaimmillaan.
VastaaPoistaHyvää toukokuuta!
Kuikan huuto on niin erämaarauhan ja kesäyön ääni, että se pysäyttää. Kesä on siinä, ja Neljäntienristeystä siteeraten, koko elämä on siinä.
PoistaHienonhieno kuva. Hyvää toukokuuta sinulle Elina!
VastaaPoistaKiitos, Omppu! Maisema tulee aamuisin vastavaloon, mitä en tietenkään lokakuun harmaudessa ymmärtänyt, kun aloitin kuvasarjan. Siirryn varmaan iltapäiväkuviin ensi kuussa...
PoistaOi mikä kuva ♥ Vaikka asumme järven rannalla, tällaista emme ole onnistuneet vielä kuvaamaan;)
VastaaPoistaNeljänteisristeys on kuin kuikan huuto - kirjallinen sellainen.
Kiitos, Leena! Järvimaisema on aina kuvauksellinen!
PoistaNeljäntienristeyksestä olen täysin samaa mieltä! <3
Upean hetken olen onnistunut kameraan vangitsemaan. :)
VastaaPoistaJärvimaisemassa on aina upea hetki kuvattavaksi. Tämä haaste on ollut mieluinen.
PoistaAivan ihana kuva!
VastaaPoistaKiitos, Elegia! Taitaa olla perin suomalainen maisema...
PoistaPalaan lähipäivinä blogiisi paremmalla ajalla, mutta nyt oli pakko tulla huudahtamaan: upea kuva!! <3
VastaaPoistaIhanaa äitienpäivää sinne, ihana ystäväni! <3
Kiitos, kiitos, ihana ystäväni! <3
PoistaIhanasti pilvet lipuvat sekä taivaalla että vedessä -hieno heijastus, kesäpäivä (kohta se on täällä!) parhaimmillaan!
VastaaPoistaJa kuikan huuto! <3
Kevät on todellakin vihdoin palannut! Osui se kuikan huutokin kuvan taustalle! Suomen luonto!
Poista