Sivut

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Vuosi kuvina ja blogikuulumisia





























Haiharan kartanon ranta Kaukajärvellä 13.9.2014 kello 10.00


Vuosi kuvina -haaste on edennyt jo loppusuoralle, sillä kuvapaketista puuttuu enää lokakuun kuva. Vuosi on tässä vaiheessa, pimeä syksy on edessä, mutta aurinko jaksaa paistaa ja tänään on lämmintä kuin kesällä.

Blogissa on ollut tapahtumien aikaa. Kirjojen arviointi on jäänyt vähälle, koska olen käynyt toinen toistaan mielenkiintoisemmissa kirjallisissa tapahtumissa, kuten Tove Janssonin juhlanäyttelyssä, Tampereen Tapahtumien yössä ja kirjabloggaajatapaamisessa, jossa oli vieraana kirjailija Terhi Rannela. Lisäksi olen matkustanut, ja viimeisimpänä elämänmuutoksena palannut töihin. Kesän paras lukuhetki -haasteen myötä tallentui kuitenkin pala kesääkin mukaan syksyn pimeyteen.

Töihin palaaminen on ollut ihanaa, mutta pelkäänpä, että blogiharrastus tulee kärsimään leipätyöstä. Kaksi vuotta kotona, ensin vuorotteluvapaalla ja sitten äitiys- ja hoitovapaalla, kului ällistyttävän nopeasti. Perustin blogin henkireiäksi ja harrastukseksi, jota pystyn tekemään kotona. En arvannut, miten antoisaan harrastukseen ryhdyin. Lähes kahden vuoden aikana olen kirjoittanut noin kolmesataa tekstiä, lukenut yli 200 kirjaa ja tavannut uusia ystäviä. Mullistava harrastus.

Nyt olen keskellä blogiruuhkaa. Pinossa on yli kymmenen kirjaa, jotka kaikki ansaitsevat arvion. Koko ajan on neljä viisi kirjaa kesken ja lukuhaasteita riittää: Ihminen sodassa, 14 nobelistia, Rikoksen jäljillä, Runot, Nostalgiset nuortenkirjat ja Pojat, lukemaan! Palaan niihin pala palalta, kirja kirjalta. Syyskuun tavoitteena on yrittää blogata mahdollisimman monesta kirjasta ja lukea paljon, koska olen luvannut kahjoittaa jokaisesta bloggauksesta ja luetusta kirjasta euron Suomen pakolaisavun lukutaito-keräykseen. Muistakaahan tekin osallistua!

Hyvää syksyä kaikille!

10 kommenttia:

  1. Iloa syksyyn ja tsemppiä työhön! Itse olen ainakin todennut sen, että vaikka blogi on paikoin työläs ja monin tavoin iso harrastus, se antaa aina enemmän kuin ottaa, joten työn vastapainona se toimii hienosti, vaikka viekin paljon aikaa.

    Minulla ei ihan kymmentä kirjaa ole odottamassa postausta, mutta muutama kuitenkin, ja sekin on erikoista minulle. Yleensä olen kirjoittanut ja lukenut aika samassa tahdissa. Mutta ei se haittaa. Siinähän odottavat. :)

    Niin, ja ihanaa, kun olet myös tuollainen haasteihminen, minäkin olen nimittäin. Ei niistäkään eroon pääse, enkä haluakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Suketus - tsemppiä työhön! Tästä harrastuksesta on tosiaan tullut tärkeä, enkä haluaisi sitä jättää, vaikka vapaa-ajasta on pula.

      Blogiruuhka on minullekin uusi asia, joka alkoi kehittyä viime keväänä, kun näitä kesämenoja alkoi kertyä ja tietokone on ankkuroitu kotiin. Olen jopa oppinut kirjoittamaan kännykällä ja lisään kuvia sitten, kun saan ne pakattua sopivaan kokoon kotikoneella.

      Haasteet inspiroivat. Ihminen sodassa -haasteeseen on tulossa muutama kirja lisää ja Pojat, Lukemaan! saa innoitusta kotioloista. Voin raportoida kahden pienen pojan kirjallisesta mausta näppituntumalla. Raporttia ja vinkkejä on luvassa. Hienoja haasteita!

      Poista
  2. Hyvää syksyä sinulle, Elina!
    Hienoa, että töihin paluu on tuntunut hyvältä. Minulla se on edessä tammikuussa, tällä hetkellä nautin kovasti kotona olemisesta ja siitä, että ehdin lukea varsin paljon. Lukuaika tulee tammikuussa varmasti vähenemään.
    Haasteet ovat hauska lisä lukemisessa. Niiden ansiosta tulee luettua kirjoja, joita muuten ei tulisi avanneeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Jonna!

      Töihin paluuta on helpottanut se, että mies jäi vielä muutamaksi viikoksi kotiin. Todellisuus iskee piakkoin. Mutta ei auta huolehtia vielä.

      Lukuaikaa on tullut jopa vähän lisää tässä alkusyksystä, koska olen lukenut työmatkat bussissa. Autuasta.

      Haasteet todellakin värittävät oma lukemista. Kaikkea hienoa tulee vastaan, kun yrittää lukea vähän monipuolisemmin.

      Poista
  3. Aurinkoista syksyä! Työt harmittavasti haittaavat bloggaamista, mutta se on totta, että työmatkat ovat hyvää lukuaikaa. Itse kuuntelen työmatkojen aikana äänikirjoja, enkä niistä enää osaisi luopua (kesälomalla jopa ikävöin kuuntelua). :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työmatkoja on mukava suunnitella ja arpoa sopivaa kirjaa. Puolessa tunnissa ehtii kummasti uppoutua tarinaan ja tunnelmaan. Jossain vaiheessa pitää ruveta kulkemaan autolla ja sitten onkin äänikirjojen vuoro.

      Poista
  4. Kaunis kuva!

    Toivottavasti työelämään paluusta huolimatta jaksat jatkaa bloggaamista. Tämä harrastus tosiaan vie aikaa ja siksi minunkin on ollut pakko vähän priorisoida asioita tärkeysjärjestykseen ja blogini ei enää päivity enää entisellä tahdilla. Kokonaan en kuitenkaan halua tätä harrastusta lopettaa ja siksi mennään vähän "puolilla valoilla" ainakin jonkin aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kuva on melkein kesäisin kesäkuva, vaikka on jo syyskuu.

      Jaana, jokainen blogitekstisi on ilo, jota odotellaan, joten älä vaan kokonaan lopeta bloggaamista! Vaikka viehän tämä tosiaan aikaa.

      Poista
  5. Onneksi blogi on siinä mielessä joustava henkireikä, että se ei kärsi odotuksesta (vrt. esim. koira, kyllä kärsii jos joutuu odottamaan lenkitystä ja seurustelua) ;) Tsemppiä muutokseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, blogin voi antaa olla välillä aivan rauhassa. Kiitos tsempistä. Onhan tässä sumplimista.

      Poista

Kiitos kommentista!