Olen blogannut aiheesta tähän mennessä otsikoilla Miten houkutella 7-vuotias poika lukemaan?, Lukuvinkkejä 8-vuotiaille pojille ja Lukuvinkkejä 9-vuotiaille pojille. Nyt ollaan siis jo 10-vuotiaita.
Jos nyt olen mennyt pilaamaan poikani lukuinnon hänen loppuelämäkseen, niin kannan siitä täyden vastuun. Kuten nyt kannan vastuuni hänen lukutaitonsa kehittymisestä lahjomalla häntä lukemaan.
Sitä paitsi, jos en vaatisi pojalta mitään kehittävää toimintaa, hän pelaisi koko ajan Minecraftia tai katsoisi YouTubesta videoita siitä, kun joku toinen pelaa Minecraftia. Niissä hommissa lukutaito ei kehity pätkän vertaa.
Lahjominen on kannattanut. Sitä ei enää tarvita, vaan poika lukee, koska kirjat ovat niin hyviä. Hän lukee joka ilta ennen nukahtamistaan, hän lukee aina, kun häneltä on viety kännykkä käsistä, hän lukee autossa, vessassa, ruokapöydässä... Eniten hän lukee Aku Ankan taskukirjoja, mutta hän lukee myös muuta. Kannattiko siis lahjoa? Kyllä. Kannattaa myös luottaa siihen, että ajan myötä kirjat ovat niin hyviä, että pojan omakin into syttyy. Siihen asti - lahjo!
Vuosi sitten päätin ruveta ottamaan kuvia pojan lukemista kirjoista, mutta enhän tietysti muistanut kuvata kuin touko-kesäkuun kirjoja. Tuolloin luettiin koulun lukuhaastetta varten aika erilaisia kirjoja, ehkä suurimpina löytöinä David Walliamsin kirjat Gansterimummi ja Poika ja mekko, jotka molemmat tuntuivat herättävän melkoisesti tunteita pojan päässä. Ihan mahtavaa!Myös Jari Mäkipään Masi Tulppa. Pääsy kielletty -kirja maistui viime vuonna. Timo Parvelan ja
Björn Sortlandin Kepler 62 -sarjaakin poika luki, mutta into hiipui jostakin syystä. Pitänee yrittää uudestaan...
Eoin Colferin Legenda maailman tuhmimmasta pojasta ja Legenda Pottu-Mäkisestä tuli myös luettua. Ne olivat sopivan ohuita, kuulemma. Samoin Timo Parvelan muutama Ella-kirja luettiin samasta syystä. Ohuista kirjoistahan sai nopeasti ansaittua peliaikaa...
Koulun lukudiplomi uudistui tänä keväänä, ja painostin pojan tekemään sen. Siihen sai valita kirjoja eri aihepiireistä, ja poikani luki muun muassa Aapelin Koko kaupungin Vinskin ja Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuun. Selvästikään klassikoiden lukeminen ei sujunut niin ketterästi kuin uusien kirjojen tavailu. Sen sijaan lukudiplomiin luettu tietokirja, Raili Mikkasen ja Laura Valojärven Suomen lasten linnakirja kiinnosti poikaa ihan aidosti. Meidän pitäisi kuulemma kesällä lähteä retkeilemään Suomen linnoissa.
Vuoden luetuimpia kirjoja ovat kuitenkin olleet viime vuoden tapaan Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat, joita poika lukee uudestaan ja uudestaan. Ne on hankittu omaan hyllyyn ihan kaikki, ja seuraavaa suomennosta odotellaan kieli pitkällä. Myös perheen tyttäret lukevat näitä kirjoja edestakaisin, joten hankinta on joka euron arvoinen.
Toinen jatkuvasti kesken oleva kirjasarja on Harry Potter -sarja, josta poika on lukenut kolmea ensimmäistä osaa vuorotellen ja yhä uudestaan. Jim Kayn kuvittamat painokset ovat hänen suosikkejaan, vaikka kuvittamattomatkin painokset hän on lukenut. Juuri viime viikolla kuulin hänen huokaavan Kayn kuvittaman kirjan äärellä, miten hieno eräskin kuva oli. Harry Pottereita ovat myös perheen tyttäret lukeneet siihen tahtiin, että kuvittamattomista painoksista irtoilevat jo kannet. Myös tämän kirjasarjan hankkiminen omaan hyllyyn on ollut joka euron arvoista.
Edelleen siis pojan kirjoissa pitäisi olla kuvia, ja parasta olisi, jos kirjat olisivat myös hauskoja. Mikäs siinä. Kirjastosta löytyy, kun vähän malttaa etsiä.
Seuraava suunnitelmani on palata lahjonnan pariin, ja luvata jotain tosi kivaa, jos poika malttaa lukea pari kuvittamatonta kirjaa, nimittäin Jack Chengin Kosmoksessa tavataan -kirjan, jonka olen itse hyväksi todennut, ja Jacob Wegeliuksen Merten gorilla -kirjan, joka vaikuttaa kunnon seikkailuromaanilta.
Näillä mennään.
Vanhimman tyttäreni poika on nyt 7 vuotta. Tilasin hänelle Aku Ankan, jota hän innokkaasti katselee/pyrkii lukemaan. Lukutaito karttuu koko ajan, vielä ei pysty kirjoja lukemaan. Mutta jo vuoden päästä on kiva päästä vaikuttamaan kirjavalintoihin.
VastaaPoistaAku Ankka on ihan paras sijoitus poikien lukutaitoon (miksei tyttöjenkin). Mutta kyllä kannattaa panostaa myös omiin kirjoihin. Ainakin meillä poika lukee kirjojaan uudestaan ja uudestaan.
PoistaHyvä postaus! Meillä on ollut sama metodi käytössä 10-vuotiaan kohdalla: mitä kauemmin hän lukee, sitä pitempään saa myös pelata. Joskus tunnen jotain epämääräistä omatunnon kolkutusta tästä lahjomisesta, mutta ajattelen että mikä tahansa keino saada lapsi lukemaan on hyvästä. Lukemisesta tulee rutiinia ja toivon, että lukeminen tällä tavalla kasvaa osaksi arkea.
VastaaPoistaKuvissasi näkyvät Walliamsin kirjat ja Neropatit ovat täälläkin suosiossa.
Älä tunne huonoa omaatuntoa, Katja, en minäkään. Kyllä meilä ainakin saa ihan tarpeeksi kuunnella pelikoneiden ääniä, joten aivan hyvin voi käännellä lahjottuna sivuja välillä.
PoistaLukutaito on arvokas omaisuus. Poikkeuksetta ne oppilaat, joilla on hyvä lukutaito, menestyvät koulussa, joten kyllä kannattaa käyttää kaikkia keksimiään keinoja lukutaidon edistämiseksi.
Meilläkin lahjonta toimi. Aika pian lukeminen alkoi maittaa muutenkin. Nykyään meilläkin luetaan lukemisen ja tarinoiden itsensä vuoksi. Pieni motivointi ei minustakaan ole pahitteeksi lukuinnostuksen herättelemisessä. :) P.S. Monta samaa lukusuosikkia täälläkin (mm. Masi Tulppa ja Neropatit). Pitääkin hommata kuvalliset Potterit luettavaksi.
VastaaPoistaSuosittelen noita Kayn kuvittamia Pottereita. Kuvat ovat hienoja! Pottereissahan on paitsi jännitystä myös huumoria, joka vetoaa poikiin(kin).
PoistaLukutaidon eteen pitää kyllä nähdä vaivaa, taito ei synny itsestään. Jossain vaiheessa tarinat vievät mennessään.
Kiitos monista hyvistä kirjavinkeistä! Meillä 9-vuotias poika on nyt innostunut Kepler 62 -sarjasta ja Suomen lasten linnakirja on meidänkin lasten suosikki. Jack Chengin Kosmoksessa tavataan -teoksen lisään samantien omalle lukulistalleni.
VastaaPoistaMainitsin blogisi omassa blogissani. Kiitos inspiraatiosta! https://lapsenmaailma.fi/blogit/kiikkuva-kirjapylly/lukeva-poika-on-kansallisaarre/
PoistaMinun 10-vuotias poikani on ahkera lukija. Tämän eteen kotona tehty määrätietoisesti työtä. Pidän erittäin tärkeänä, että lapselle kehittyy hyvä luku- ja kirjoitustaito. Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin tulevaisuutta varten.
VastaaPoistaLapseni syntyi hyvin pienikokoisena keskosena. Jo sairaalassa kannustettiin kovin laulamaan ja loruttelemaan lapselle, jotta kielenkehitys lähtee hyvin käyntiin. Niinpä minä loruttelin ja lauloin lapselleni ahkerasti. Aloin jo aivan varhain lukea lapselle värikkäästi kuvitettuja kuvakirjoja ja monista tuli monivuotisia suosikkeja. Lorukirjat, joissa esiteltiin isoin kuvin kirjaimia ja numeroita, tulivat lukemistoon jo muutaman vuoden ikäisenä. Kävimme jo aivan pienestä pitäen ahkerasti kirjastossa ja kotiin lähdimme - ja lähdemme edelleen - ison lastin kanssa. Poika oppi aika helposti lukemaan 5- vuotiaana: hieman avitin niin, että jokaisella kirjaimella oli äänne ja että sanan kirjaimien äänteet laitettiin jonoksi, jolloin muodostui sana.
Lukuharrastus on vain lisääntynyt vuosien mittaan. Uudessa koulussa 2. luokalla lapsi teki 1. ja 2. luokan kirjallisuusdiplomit. Viime vuonna 3. luokalla hän teki 3., 4., 5. ja 6. luokan lukudiplomit. Nyt 4. luokalla syksyllä hän luki Harry Potterit,Ingo-sarjan, Jo Nesböön lastensarjan, Morgan-sarjan, muutamia lasten runokirjoja jne. Oulun pääkirjaston lastenosaston kirjastonhoitajat ovat ihanan avuliaita ja suosittelevat mielenkiintoisia kirjoja, kun etsimme uutta luettavaa.
Olen panostanut lapsen lukutaidon kehittämuseen, sillä itse hädintuskin opin 1. luokalla lukemaan. Kävin 2. luokalla lukiopetuksessa lukemisvaikeuksien vuoksi. Edelleen pitkien tekstien lukeminen on minulle vaikeaa, mutta kirjoittamisesta pidän paljon.
Pojallani oli 2. ja 3. luokalla lukemiseen panostava ja kannustava opettaja. Jokaisesta 100:sta luetusta sivusta oppilas sai valita ns. Miljoonalaatikosta jonkin pienen tavaran. Tämä myös edesauttoi poikani innostusta lukemiseen. Meillä onkin koti täynnä monenlaista tilpehööriä :) Eli opettajan aktiivisuudella lukemisasiassa voi myös olla merkittävä osuus.