Sivut

tiistai 2. tammikuuta 2024

Vuoden 2023 parhaat kirjat ja hämmästyttävät tilastot



Kirjavuoteni 2023 oli runsas ja tasainen: Luin viime vuonna 95 kirjaa 80 eri kirjailijalta. Luin kaikki lukemiseni suomeksi, eli kuulun niihin, joiden kansainvälinen kirjasivistys on täysin käännetyn kirjallisuuden varassa. 

Kirjailijoiden sukupuolijakauma kääntyy edelleen naisten voitoksi: Naisten kirjoittamia kirjoja oli lukemistani kirjoista peräti 59 kpl (62 %) ja miesten kirjoittamia 34 kpl (36 %). Useamman kirjailijan yhteisiä teoksia oli joukossa muutamia.

Eniten luin nykykirjallisuutta (30 kpl), sitten lastenkirjallisuutta (20 kpl) ja esseitä (7 kpl). Klassikoiksi laskin 6 lukemaani kirjaa ja saman verran luin runoteoksia. Nuortenkirjoja ja sarjakuvia kertyi 5 nimikettä molempia, tosin sarjakuvista kaksi on laskettavissa lanu-sarjakuviksi. Jännityskirjoja luin 5 kappaletta, mutta ne eivät olleet mitään huipputapauksia yksikään - ja oikeasti kuuntelin ne läpi. Äänikirjoina kuuntelin tänä vuonna peräti 19 kirjaa, tosin joitakin kirjoja ahmin hybridinä.   

Luettujen kirjojen alkuperä

1. Suomi: 52 kpl (yli 50 %)

2. Iso-Britannia 12 kpl

3. Yhdysvallat: 10 kpl

4. Ranska: 9 kpl

5. Ruotsi: 6 kpl

Ranska kiilasi englanninkielisen kirjallisuuden hännille kolmen kirjailijan voimin: Annie Ernaux'n, Édouard Louis'n ja Maylis de Kerangalin hienoilla teoksilla.  Tämä alkuperämaiden jakauma pysyi hämmästyttävän samanlaisena edellisvuoteen verrattuna. Herää kysymys, pitäisikö aktiivisesti yrittää laajentaa kirjamakuaan. Kyllä tietysti pitäisi. Tosin kukapa suomenkielistä kirjallisuutta lukisi, jolleivät suomalaiset itse, eli sen osuuden en haluaisikaan muuttuvan. Sen sijaan länsimaiden ulkopuolelta voisi edes yrittää haalia itselleen luettavaa. 

Kustantajat: 

Eniten luin Wsoyn julkaisemia kirjoja (32 kpl) ja seuraavaksi eniten yhtä monta Otavan ja Tammen julkaisemaa kirjaa (molempia 14 kpl). Nämä kolme suurinta kustantamoa kustansivat siis 60 lukemaani kirjaa, eli noin kaksi kolmasosaa niistä. Eri nimisiä kustantamoja oli kuitenkin listoillani 24, ja toivon totisesti, että pienimmätkin kustantamot selviävät hengissä hallituksen kulttuurikurituksesta huolimatta. 


Luetut kirjallisuudenlajit ja niiden parhaat kirjat 


Nykykirjallisuus

Kotimainen: 

Tiina Lehikoinen: Punelma (2022)

Petra Rautiainen: Meren muisti (2022)

Elina Hirvonen: Rakkauksien lokikirja (2023)

Maria Turtschaninoff: Suomaa (2022)

Petri Tamminen: Urheilijaelämäkerta (2023)

Kalle Päätalo: Huonemiehen poika (1971)


Käännetty: 

Maylis De Keragal: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät (2016)

Ia Genberg: Yksityiskohdat (2023)

Édouard Louis: Ei enää Eddy (2019) ja Muutos: Metodi (2023)

Colson Whitehead: Maanalainen rautatie (2021)

Oksana Vasjakin: Haava (2023)

Kate Atkinson: Elämä elämältä (2014)

Benjamin Labatut: Maailman kauhea vihreys (2023)

Tessa Hadley: Vapaa rakkaus (2023)


Nuortenkirjallisuus

Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän (2022) ja Bengtskär itä kahdeksan (2023)

Magdalena Hai: Sarvijumala (2023)


Lastenkirjallisuus

Jonna Björsnstjerna: Kertomuksia merkillisestä kaniperheestä, Setä surkeus (2022)

Tomi Kontio: Isäni on hipsteri (2022)

Taru Viinikainen ja Oili Kokkonen: Tiltu ja Lettu, Leikkimökin asukas (2017)

Tiina Nopola ja Mervi Lindman: Siirin jouluyllätys (2009)

Mauri Kunnas: Onnin paras joululahja (2003)

Laura Ruohonen ja Erika Kallasmaa: Merimonsterit (2019) (Suosittelen myös Tampereen työväen teatterin esitystä Merimonsterit!)

Astrid Lindgren: Mio, poikani Mio (1955)


Sarjakuvat

Liv Strömqvist: Peilisalissa (2023)

Alice Oseman: Heartsopper II (2022)

Di Gregorio ja Barbucci: Sisarukset Gremillet I, Sarahin uni (2022)

Marjane Satrapi: Pistoja (2010)


Runot: 

Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien, Kootut runot 1972-2000 (2022)

Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta (1987)


Tietokirjallisuus ja esseet: 

Benjamin Carter Hett: Demokratian kuolema - Kuinka Hitler nousi valtaan (2019)

Liisa Huhta: Uupuneet nuoret pärjääjät (2022)

Petra Maisonen ja Saara Turunen(toim.): Suurteoksia I (2021)

Matti Mörttinen ja Yanick Lahti: Populismin anatomia (2023)

Tuomas Aitonurmi: Ruumiin ylittävä ääni (2023)


Nämä kaikki kirjat ovat sellaisia, joille toivoisin valtavasti lukijoita, koska ne auttavat ymmärtämään maailmaa. Ne eivät ole missään nimessä ole tendenssikirjallisuutta (paitsi muutama ehkä vähän), mutta niiden lukeminen tekee elämästä taas hiukan enemmän elämisen arvoista. (Kiitos Jorma Uotiselle tästä havainnosta!)


Vuoden pettymykset: 

Juha Seppälä: Oikku ja vapaus (2001)

Élisa Shua Dusapin: Sokcho talvella (2023)

Ricardas Gavelis: Vilnan pokeri 82022)

Vuoden pettymykset pääsivät pettymysten joukkoon naiskuvansa ansiosta. Voin pahoin niiden maailmankuvan edessä, koska se oli niin perin naista esineellistävää, etten saanut happea. 


Vuoden yllättäjä:

Nicole Krauss: Rakkauden historia (2006)

Tämä oli kirja, josta en ollut kuullutkaan, ja jonka kansi oli suorastaan vastenmielisen romanttinen. Kirja oli kuitenkin kaikkea muuta kuin siirappinen rakkausromaani. Se kertoo kyllä rakkaudesta mutta myös Puolan juutalaisten historiasta ja vainoista, ja haastaa lukijansa rakenteellaan. 


Pieniä huomioita vuodesta 2023

Listaan tähän vielä kuriositeetteja. Ensinnäkin on tärkeää, että kirjoja palkitaan. Kirjoistani peräti 10 % oli palkittuja tai palkintoehdokkaina olleita. Määrä nousee, jos listaisin nobelistit (3) ja Pulitzerin (1) mukaan listalle. 

Finlandia-voittajia: 

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandiat: 

Sofia Chanfreaun ja Amanda Chanfreaun Kirahvin sydän on tavattoman suuri (2022)

Magdalena Hain Sarvijumala (2023) 

Lisäksi ehdokkaina ovat olleet mm. Pasi Pitkäsen Kadonneiden eläinten saari (2017), Tomi Kontion Isäni on hipsteri (2022) ja Elina Isoaron ja Mira Malliuksen Kaksi tätiä nimeltä Veera (2023) 

Tieto-Finlandia: 

Ville Juhani Sutisen Vaivan arvoista: esseitä poikkeuskirjallisuudesta (2022)

Ehdokkaana on ollut myös Tuomas Kyrön Aleksi Suomesta (2023). 

Kaunokirjallisuuden Finlandiat: 

Sirpa Kähkösen 36 uurnaa - Väärässä olemisen historia (2023)

Arto Mellerin Elävien kirjoissa, Myöhempien aikojen historia (1991) 

Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta (1987)

Ja ehdokkaina on ollut ainakin Jari Järvelän Kosken kahta puolta (2018)


Toisekseen, ihminen on tapojensa orja ja välillä se, että löytää uusia kirjailijoita, on aivan välttämätöntä: 

Luetuimmat kirjailijat: 

1. Agatha Christie: KurpitsajuhlaRouva McGinty on kuollutVaarallinen talo ja Kellot (4 kpl, kaikki äänikirjoina automatkoilla)

2. Jean M. Untinen-Auel: Maan lapset I - III (3 kpl, kaikki äänikirjoina salilla tai kotitöitä tehdessä)

3. Èdouard Louis: Muutos: metodiVäkivallan historia ja Ei enää Eddy (3 kpl)

4. Mauri Kunnas: Onnin paras joululahja ja Joulupukin jouluoma (2 kpl)

5. Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien: Kootut runot 1972-2000 sekä Animalia (2 kpl)

6. Hélène Cixous: Medusan nauru ja muita ironisia kirjoituksia ja Sisään kirjoittamiseen (2 kpl)

7. Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän ja Bengtskär itä kahdeksan (2 kpl)

8. Jonna Björnstjerna: Kertomuksia kummallisesta kaniperheestä I - II (2 kpl)

9. Laura Ruohonen ja Erika Kallasmaa: Merimonsterit ja Kummalla kammella (2 Kpl)

10. Juha Seppälä: Oikku ja vapaus sekä Suomen historia (2 kpl)

11. Petri Tamminen: Urheilijaelämäkerta ja Mitä onni on? (2 kpl)


Ennen lukemattomia kirjailijoita (muun muassa), löytöjä kaikki:

Jean M. Untinen-Auel

Isabel Allende

Colson Whitehead

Maria Turtschaninoff

Anita Brookner

Petra Rautiainen

Kate Atkinson

Kalle Päätalo


Kokonaisuutena kirjavuosi oli mainio. Osallistuin Helsinki Lit -tapahtumaan, Helsingin kirjamessuille ja Tampereen kirjafestareille. Kävin kolmen lukupiirin kokouksissa sekä tapasin Tampereen seudun kirjabloggaajia säännöllisesti. Osallistuin Helmet-lukuhaasteeseen ja sain luettua kirjoja sekä TBR100-listaltani (4 kpl) ja Me naisten 100 naiskirjailijan listalta (3 kpl). Osallistuin myös kirjabloggaajien perinteisiin klassikkohaasteisiin, joiden 18. (!) kerta koittaa taas pian (ja olen tietysti mukana).

Ig-tilini Luettua elämää päivittyy nykyään useammin kuin tämä rakas blogini, josta en millään haluaisi luopua. En edelleenkään omista omaa läppäriä enkä työhuonetta, joten kännykällä on helpompi hoitaa sosiaalista lukuharrastusta. Silti toivon, että vielä pääsen bloggaamaan säännöllisesti. Ajantasaisin lukutilastoni on kuitenkin Goodreadsin puolella - tervetuloa kaveriksi!

Uusia lukusuunnitelmia on taas pää täynnä. Kirjastosta hain juuri viisi uutta kirjaa, enkä palauttanut yhtäkään  - tosin viisi kirjaa on kesken. Apua! Sama meno jatkuu kuin ennenkin... 

Oikein ihanaa kirjavuotta teille kaikille!

3 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea tilastojasi. Minäkin nostin Benjamín Labatutin kirjan omalle suosikkilistalleni.
    Hyvää uutta lukuvuotta!

    VastaaPoista
  2. Kiinnostavaa statistiikkaa! Hyvää kirjavuotta sinullekin :)

    VastaaPoista
  3. Kiinnostava vuosikatsaus, erityisesti ilahdutti Päätalon ja Untinen-Auelin päätyminen kirjavuoteesi 🙂

    Hyvää alkanutta vuotta ja mukavia lukuelämyksiä!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!