Alkuteos: We Should All Be Feminists, 2012
Suomentaja: Sari Karhulahti
Kustantaja: Otava
Kansi: ?
Sivuja: 45
Mistä sain kirjan: lainasin koulun kirjastosta
Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä on nigerialaisen kirjailija Chimamanda Ngozi Adichien essee, jonka hän on pitänyt vuonna 2012 TEDxEustonissa, Afrikka-teemaisessa konferenssissa. Adichie on yksi maailman tunnetuimpia nykykirjailijoita, ja hänen esseestään on tullut erittäin suosittu ympäri maailman.
En yhtään ihmettele esseen saamaa suosiota. Adichien teksti ei ole vaikeaa, vaan hänen argumentointinsa on selkeää ja siinä on hyvin havainnollisia esimerkkejä tilanteista, joissa naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei toteudu. Monet Adichien esimerkit ovat hänen omia kokemuksiaan ja tapahtuneet Nigeriassa, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo ja niihin liittyvät roolit ovat sillä tasolla kuin ne olivat meillä Suomessa ehkä vielä 1950-luvulla.
Adichie pohtii muun muassa, miksi miehen oletetaan maksavan treffeillä tai miksi oletetaan, että naisen antama tippi on hänen miesseuralaisensa tienaama. Suomessa ei tällaista maksajan roolia ole miehellä ollut pitkään aikaan, koska naiset ovat työelämässä mukana yhtä lailla kuin miehetkin. Enkä voisi edes kuvitella, että ravintolassa naista ei tervehdittäisi!
Entäs jos miesten ei tarvitsisi olla perheen elättäjiä, kovia selviytyjiä, eikä naisten tarvitsisi olla vain ruuanlaittajia ja alistujia. Sukupuolessa on se ongelma, että se määrää, millaisia meidän pitäisi olla, sen sijaan että antaisi meidän olla sellaisia kuin olemme. Kuvitelkaa, miten paljon onnellisempi jokainen meistä olisi - miten paljon vapaampi olemaan oma itsensä - ellemme joutuisi kantamaan sukupuoleen liittyvien odotusten taakkaa, kirjoittaa Adichie (s. 33).
Suomessa perinteisistä sukupuolirooleista on melko pitkälti jo päästy eroon. Miehet saavat näytää tunteitaan ja heitä kannustetaan hoitamaan lapsiaan, ja naisilla on muitakin tehtäviä yhteiskunnassa kuin kotityöt. Mutta tiukassa nuo perinteiset roolit silti ovat, sillä juuri eilen mummo ehdotti tyttärelleni sairaanhoitajan ammattia. Olin onneksi varsin tietoisessa tilassa tämän esseen luettuani, koska osasin vastata heti, että ei hänestä tule sairaanhoitajaa vaan insinööri. Tyttö pitää matematiikasta ja on siinä hyvä, joten hänestä voisi aivan yhtä hyvin tulla insinöörikin. Kuvitelkaa, miten paljon onnellisempi jokainen meistä olisi - miten paljon vapaampi olemaan oma itsensä - ellemme joutuisi kantamaan sukupuoleen liittyvien odotusten taakkaa.
Adichien kirjan takakannessa kysytään: Mitä sinä voisit tehdä toisin, jotta tasa-arvo toteutuisi? Vastaus on kirjan nimessä ja vastaus on esseen sisällössä: voisit ryhtyä feministiksi! Se on ensimmäinen askel tasa-arvoisen maailman luomiseksi, sillä naisia on 52 % maapallon ihmisistä. Mitä jos heidät otettaisiin vakavasti ja yritettäisiin korjata ne epäkohdat, joissa sukupuolia ei kohdella tasa-arvoisesti?
Adichien määritelmä feministille kuuluu näin: Feministi: henkilö, joka uskoo sukupuolten yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja taloudelliseen tasa-arvoon (s. 44). Ei tarvitse kuin seurata tapahtumia USA:ssa, eräässä maailman johtavassa sivistysvaltiossa, kun ymmärtää, että maailma tarvitsee edelleenkin feministejä. Pohjoismainen tasa-arvo on maailmanlaajuisesti aivan poikkeuksellista.
Adichien essee lahjoitetaan kaikille Suomen 9.-luokkalaisille tänä keväänä osana ISOT-hanketta. ISOT-nimi tulee sanoista Itsenä olemisen tärkeydestä ja hankkeen tavoitteena on "synnyttää monimuotoista ja -äänistä keskustelua tasa-arvosta sekä ihmisen oikeudesta olla ja toimia omana itsenään". Hankkeen rahoittajina ja yhteistyökumppaneina ovat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö, Otava, Jyväskylän yliopisto ja Suomen PEN.
On hienoa, että peruskoululaiset saavat oman kirjan, oppikirjatkin kun nykyään kierrätetään. Kirja on mukavan ohut ja sellaista kirjallisuudenlajia, jota harvemmin peruskoulussa käsitellään. Lisäksi kirjan aihe, sukupuolten välinen tasa-arvo, koskettaa jokaista ihmistä. Adichien essee on mitä mainioin pohja yhteiskunnalliselle keskustelulle, ja sitä voi suositella luettavaksi ihan kaikille.
Essee on jo ahmaistu Tuijata-blogissa ja Sivujen välissä -blgissa. Osallistun kirjalla Sivutiellä-blogin feministiseen lukuhaasteeseen ja kuittaan HelMetin vuoden 2017 lukuhaasteesta kohdan 40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä.
