tiistai 28. joulukuuta 2021

Helmet-lukuhaaste 2021 valmistui

 


Helmet-lukuhaaste 2021 valmistui joulun tienoilla. Viimeisenä kirjana luin kuopukselle ääneen Tove Janssonin Taikatalven, joka sopi mainiosti joulunajan kirjaksi ja korvasi lennosta C. J. Sansomin kirjan Talvi Madridissa, joka jumittaa edelleen. 

Tänäkin vuonna haaste eteni kivuttomasti aina joulukuulle asti, jolloin täytyi ruveta etsimään muutamia täsmäkirjoja ja kiire tuli kuitenkin. Kaikista kirjoista en ole ehinyt bloggaamaan, mutta uuden vuoden puolella teen jonkinlaisen yhteenvedon tämän vuoden luetuista kirjoista, joten siellä kerron sitten lisää  ainakin muutamasta.

Seuraava Helmet-lukuhaaste julkaistaan jo huomenna. Vuoden viimeiset kirjat taidan taktisesti venyttää ensi vuoden puolelle, niin saan aloittaa uuden haasteen heti muutamalla kuittauksella. 

Tämä on niin kivaa, että toivon kaikkien innostuvan mukaan. 


Helmet-lukuhaaste 2021


1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa: Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet

2. Kirjan on kirjoittanut opettaja: Milja Koskela ja Elina Tuomi: Toisin tehty

3. Historiallinen romaani: Katja Kallio: Säkenöivät hetket

 4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan: Joan Didion: Maagisen ajattelun aika

5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan: J. K. Rowling: Harry Potter ja puoliverinen prinssi

6. Kirja kertoo rakkaudesta: Ivan Turgenev: Ensirakkaus

7. Kirjassa on kaveriporukka: Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa: Martha C. Nussbaum: Talouskasvua tärkeämpää, Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä

9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella: Katja Kallio: Tämä läpinäkyvä sydän

10. Kirjan nimessä on numero: Marta Breen ja Jenny Jordahl: Naiset - 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta

11. Kirja kertoo köyhyydestä: Aura Nurmi: Leijonapatsailla

12. Kirjassa ollaan metsässä: Henry David Thoreau: Kävelemisen taito

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin: Antti Holma: Kaikki elämästä(ni)

14. Kirja on osa kirjasarjaa: Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi (päähenkilön nimi): Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys 

16. Kirjassa eletään ilman sähköä: Anniina Mikama: Myrrys

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi: Jonathan Swift: Gulliverin retket

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä: J. S. Meresmaa: Khimaira

19. Kirjassa leikitään: Riina Tansakanen: Tympeät tytöt

20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen (shamaani): Jussi Konttinen: Siperia, Suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan: Tove Jansson: Taikatalvi

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä: Jukka-Pekka Palviainen: Hanaa, Kosonen

23. Kirja, jota luet ulkona: Silvia Hosseini: Tie, totuus ja kuolema

24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki: Maria Laakso ja Johanna Rojola: Taltuta klassikko! goes länsimainen kirjalllisuus

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa: Ville Eloranta ja Lotta Jalava: Sana sanasta, Suomen kielen jäljillä

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa: Johanna Holmström: Märta Tikkanen - tyttö joka tahtoi juosta vetten päällä

27. Kirjan päähenkilö on eläin: Kaisa Happonen ja Anne Vasko: Pisara kuonolla, Mur

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä (kertaus kirjallisuudenklassikoista antiikista nykypäiviin): Jari Olavi Hiltunen: Romuluksen sielu

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu: Marisha Rasi-Koskinen: Rec

30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen: Simone de Beauvoir: Erottamattomat

31. Jännityskirja tai dekkari:  C. J. Tudor: Paluu pimeästä

32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa: Anja Portin: Radio Popov

33. Kirjassa opetetaan jokin taito (rahanpesu): Mikko With: Saakelin satanen

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa: Richard Powers: Ikipuut

35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut: Hassan Blasim: Kelloja ja vieraita

36. Kirjassa liikutaan ajassa: Leena Krohn: Mitä en koskaan oppinut

37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa: Rainbow Rowell ja Faith Erin Hicks: Viimeinen ilta - Pumpkinheads

38. Kirja on käännetty hyvin (Laura Eklund Nhaga ja Aura Nurmi): Amanda Gorman: Kukkula jolle kiipeämme

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia: Anne Muhonen: Älä unohda minua

40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista: Linda Bondestam: Elämäni pohjalla: Yksinäisen aksolotlin tarina

41. Kirjassa matkustetaan junalla: Veera Salmi: Olin niinku aurinko paistais

42. Satukirja: Maria Kosova ja Karel Teissig: Afrikkalaisia satuja

43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä: Eppu Nuotio: Salasana: rakkaus

44. Kirjassa on reseptejä: Laura Esquiel: Pöytään ja vuoteeseen 

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija: Torbjörn Flygt: Alakynnessä

46. Kirjassa syödään herkkuja: Axel Schulman: Unohda minut

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta: Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli ja Toni Morrison: Toiseuden synty

49. Kirja on julkaistu vuonna 2021: Vanessa Springora: Suostumus

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä: Robin Ha: Almost American girl


Helmetin listani myötä toivotan kaikille hyvää ja entistä paljon paljon parempaa uutta vuotta!

perjantai 10. joulukuuta 2021

Tampereen kirjamessut eli Kirjafestarit 4.-5.12.2021

Osallistuin viime viikonloppuna 4. - 5.12. Tampereen kirjamessuille, joille nimeksi sopii ehdottomasti Kirjafestarit. Olen tapahtumasta vieläkin pyörryksissäni, sillä niin hauskaa siellä oli. Osallistuminen oli tamperelaiselle äärettömän helppoa, sillä kun astuin kotiovesta ulos ja 150 metrin päästä bussiin, olin festareilla 20 minuutissa. Tuttu Tampere-talo otti vieraat vastaan upeimmillaan talvisen pakkasauringon loisteessa. 

Ennen kuin Tampere-taloon pääsi astumaan sisään, ovella tarkistettiin koronapassi. Passihan ei takaa sitä, etteikö joku osallistuja olisi sairaana paikalla, mutta tunsin oloni silti melko turvaliseksi sisätiloissa. Asiaa auttoi sekin, että talossa oli väljää. Tapahtuma oli levittäytynyt kolmeen kerrokseen ja Tampere-talon salit oli otettu hienosti käyttöön. Oli ihanaa keskittyä kirjakeskusteluihin suljetuissa tiloissa, jos vertaa Helsingin kirjamessuihin, jossa keskusteluja täytyy seurata avoimissa tiloissa, joiden laitamilla on koko ajan häiritsevää liikettä. Tampere-talon salien, varsinkin Pienen salin, akustiikka hivelee korvia ja suorastaan rauhoittaa mielen. Kirjat keskustelun aiheena on tietysti myös mieltäylentävää.  

Kuuntelin kahden päivän aikana kuusi eri keskustelua. Ensimmäisenä seurasin Tulenkantaja-palkinnon jakamista Pienessä salissa. Palkinnon voitti Matias Riikosen Matara. Riikosen kiitospuhe oli valloittava. Oikeastaan se oli niin valloittava, että istuin kuin tatti seuraavana päivänäkin kuuntelemassa hänen puheitaan lisää. Sunnuntaina hän puhui siitä, kuinka lasten kompetenssi usein ohitetaan, mutta hän halusi Matarassa kirjoittaa myös siitä. Toisaalta hän halusi myös osoittaa, että poikien leikin mahdollistavat hoitajat, nimenomaan naispuoliset hoitajat, jotka heitä laitoksessa iltaisin odottavat ja pitävät heistä huolta. Hän muistutti kuulijoita siitä, että meistä kukaan ei pärjää ilman muita ihmisiä. Mutta tämä siis sunnuntaina, eli palaa lauantaihin...

Asetuin lauantaina toistamiseenkin Pieneen saliin, jotta kuulisin Finlandia-voittajien haastattelut, mutta paikalle olikin päässyt vain lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja Anne-Maija Aalto. Häntä olisin sitten voinut kuunneella pitempäänkin, sillä niin viisaita ajatuksia hänellä oli maailman tulevaisuudesta ja kirjoittamisesta. Ostin hänen kirjansa Mistä valo pääsee sisään tyttärilleni joululahjaksi ja sain kirjailijalta myös omistuskirjoituksen kirjaan.

Lauantaina seikkailin koko päivän yksikseni ja tein seikkailujeni ohessa joululahjaostokset. Jututin  tuttuja ja tutustuin uusiin ihmisiin kirjamyyntilavojen ääressä. Keskustelin kirjoista ja taas vähän lisää kirjoista. Ihmisten tapaaminen oli elähdyttävää ja kirjoista puhuminen oli elähdyttävää. Mutta päivä sen kuin parani vanhetessaan....

Lauantain riemullisin tapahtuma oli ehdottomasti kello 17 alkanut Aulaklubin lavarunoustapahtuma. En ole kuunaan nähnyt lavarunoutta kuin pienen osuuden joskus Annikin runofestivaaleilla. Nyt istahdin eturiviin kuuntelemaan Elsa Tölliä. Hän olikin niin valovoimainen ja hauska esiintyjä, että lumouduin hänen sanoistaan ja rytmistään. Sitten jouduin juoksemaan vielä kirjaostoksilla, mutta palasin kuuntelmaan Pelle & Romantiks -yhtyeen sekä Kielo Kärkkäisen esitystä. Voi pojat, se oli upea esitys! Hymyilin varmasti kuin Hangon keksi koko esityksen ajan, sillä niin upeasti Kielo Kärkkäinen lauloi ja niin mainio oli koko esitys. 


Sunnuntaina puolestaan sain ihanan Kaisan Kirja hyllyssä -blogista festarikaverikseni. Aloitimme päivän Riina Tanskasen haastattelun kuuntelemisella ja hämmästelimme, miten niin nuori nainen osaa olla niin selkeäsanainen. Tympeät tytöt -sarjakuvateos on tarkka kuvaus naiseksi kasvamisesta. Tanskanen puhui siitä, kuinka nainen oppii miellyttämään ja kuinka huomaamatta seurustelusuhteessa nainen ottaa vastuun kotitöistä tai kuinka sisäänrakennettua myös meillä naisilla on misogynia, jossa kaikkea naisellista halveksitaan ja kuuluu olla "hyvä jätkä". Kaikki nämä aiheet nousevat hänen sarjakuvateoksessaan esiin oivaltavasti ja viihdyttävästi. 

Seuraavaksi kiirehdimme kuuntelemaan Rosa Liksomin haastattelua hänen romaanistaan Väylä ja Matias Riikosen haastatelun kirjasta Matara. Lopulta kävimme vielä kuuntelmassa Emmi Itärannan haastattelun. Mietin päivän mittaan moneen kertaan, kuinka kirjallisuus vastaa moniin sellaisiin kysymyksiin, joita ei tarkasti osata edes kysyä. 

Liksomin teoksen myötä voi oppia historiasta, ja sitä kautta ymmärtää nykypäivää. Kun Lapin sodan jaloista lähti 60 000 naista, lasta ja vanhusta (sekä paljon lehmiä) pakolaisiksi Ruotsiin, voi miettiä, miltä nykypäivän pakolaisista tuntuu jättää kotimaansa ja asettua uuteen kulttuuriin. Seuraavaksi voi pohtia Emmi Itärannan kanssa ihmiskunnan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Kuinka paljon parempi paikka maailma olisi, jos ihmiset lukisivat enemmän ja ottaisivat opikseen sen sijaan, että totetuttavat ahneita ja tyhjiä unelmiaan. 

Tampere-talo valoisine käytävineen ja lasiseinineen loi hienot puitteet kirjafestareille. Toivon hartaasti, että nämä festarit saavat jatkoa. Tunnelma oli leppoisampi ja kiireettömämpi kuin Helsingin kirjamessuilla, ihmisillä oli aikaa jutella toistensa kanssa ja kirjalavojen ympärillä oli tilaa. 

Toivoisin paikallisena äidinkielenopettajana kuitenkin, että festarit alkaisivat jo arkipäivänä, jolloin paikalle voisi tuoda oppilaita. Muutenkin lasten-ja nuortenkirjallisuus ansaitsisi paljon tilaa ja näkyvyyttä kirjamessuilla. Vain sillä tavoin kasvatetaan uusia lukijoita ja kirjan ostajia. 

Odotan myös innolla koronan jälkeistä aikaa (kuten tietysti kaikki), jolloin festarit todella levittäytyisivät ympäri keskustaa. Innostuin lavarunoudesta aivan poskettomasti, ja voisin kuvitella, että Tampereen ravintolat, teatteri Telakka sekä muut Tampereen teatterit lähtisivät varmasti mukaan näihin kirjajuhliin. 

Tampere-talo kirjafestaripaikkana keskustan tuntumassa ja rautatieaseman vieressä on aivan loistava. Lisää tätä juhlaa Tampereelle! Ensi vuonna toivottavasti tavataan. 


Kiitän järjestäjää Media-lipusta. Kannattaa kurkistella festaritunnelmia myös ainakin Kulttuuri kukoistaa -blogista ja Kirsin kirjanurkasta