maanantai 26. toukokuuta 2014

Sunnuntaiaamun lukuhetki

Joskus lukuolosuhteet ovat täydelliset: Loistava kirja, aikainen sunnuntaiaamu, aurinkoa ja lämpöä, oma piha kauneimmillaan. Kupissa teetä, lapset nukkumassa. Kun saa nauttia tällaisista olosuhteista tunninkin verran, on valmis kohtaamaan viikon pyykkivuoret.

Kuvien myötä lähetän terveiset Australiaan Pinon päällimmäinen -blogin Sannabanannalle, joka bloggasi lauantain lukutunnelmia. Maapallon toisella puolella on syksy, meillä kevät, mutta lukuhetket - niihin pitää tarttua, kun ne osuvat kohdalle. Milloin ja missä seuraavan kerran? Ehkäpä mökkilaiturilla jonain kesäaamuna? Jään odottamaan. Siihen asti eletään öisillä lukuhetkillä.





























Kauniita kesäpäiviä ja lukuonnea!

20 kommenttia:

  1. Ihania kesäisiä lukutunnelmia, kiitos kuvauksesta ja kuvituksesta! Ulkona (varjossa!) lukeminen on kyllä parasta juuri nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä on ollut niin ihana! Ja lukuhetki osui kohdalle sattumalta, koska kuopus nukkuikin tunnin ylimääräistä... Täytyi heti käyttää tilaisuus hyväksi.

      Poista
  2. Ihania tunnelmia ja kauniita kuvia!

    VastaaPoista
  3. On ollut kyllä mahtavaa lukea ulkona ja aina välillä nostaa katse kirjasta ja ihailla kukkivaa luontoa ja välillä tuoksutella kaikkia ihania alkukesän tuoksuja.

    Aivan ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, Jaana! Hedelmäpuut ovat suorastaan loistaneet. Muutamatkin rauhalliset hetket ovat tuntuneet niin ihanilta! Tällainen amatöörikuvaajakin onnistuu, kun kohde on kuvauksellinen...

      Poista
  4. Ihanat kuvat ja tunnelmat :) (Viimeksi tänään pyörittelin Murdochejani käsissä ja pohdin, joko viimein lukisin niistä yhden.)
    Pikkulapsiperheessä nuo häiriöttömät lukuhetket ovat harvassa, etenkin siellä pihalla, missä lapset keksivät juosta viipottaa ties missä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nautiskellut tästä Murdochista. Kiinnostaisi kirjailijan muukin tuotanto... Kunhan nyt kuitenkin tämän saisin ensin loppuun.

      Ei täällä meidänkään pihalla yleensä näin rauhallista ole. :)

      Poista
  5. Hassua: ennen kuin edes ehdin lukea terveiset (kiitos!), katsoin ekaa kuvaa feedistä, ja ajattelin, että tuo tunnelma on suoraan mun lauantailta! :) Eli hyvin välittyi autuus ja rauha ;)
    Ja nuo ihanat kesäkuvat, ah, niin kaunista siellä!
    Toivottelen lisää tuollaisia hetkiä/päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Olin aikaisemmin sunnuntaiaamuna lukenut sinun päivityksesi, kun huomasin, että minulla on sama tilanne päällä. Autuas hetki tosiaan. Ja hauska tuulahdus toiselta puolelta maapalloa. Lukeminen yhdistää!

      Poista
  6. Se tunne, kun kaikki on hetkessä. Ihanasti kuvaat.

    Viime viikonloppu oli suloinen. Uimapuvut kuivuivat parvekkeella ja istuin lukemassa ja äkkiä tuoksui aivan samalta kuin Kreikan lomilla, vaikka ei oltu edes meressä uitu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, tuulahdus Kreikasta! Se on aivan oma lukunsa sekin, meidänkin suosikkilomakohteemme.

      Lukuhetkien autuutta. :)

      Poista
  7. Ihanat kuvat. Luen mielelläni postauksesi tuosta kirjasta. Et sitten helpommasta lähtenyt. Minun teki mieli palata tuohon kirjaan, kun luin kirjan Elegia Irikselle. Kello on paljon helpompi lukukokemus, mutta tuo on hieno, ihan ja upea kirja. Odotan tekstiäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ulla! Aika hurjaltahan tämä tuntuu, goottilaiselta suorastaan näillä sivuilla - tosin olen vasta puolivälissä. Palaan asiaan...

      Kiva kuulla Murdoch-suosituksia! Hän oli irkkukirjailijalistoillani ja tartuin heti tähän palkittuun kirjaan. Kellonkin voisin kesällä lukea.

      Poista
  8. Voi että, mitä kuvia! :) Juuri sunnuntaina kävelyllä jupisin nelivuotiaalleni, että tahtoisin asua jossain muualla kuin kerrostalossa ihan vain saadakseni keväällä kuvailla ja ihastella urakalla kukkivia omenapuita. Pionitkin kelpaisivat. :D Poika ehdotti puun kasvattamista parvekkeella, mutta jääköön nyt kokeilematta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjoisessa syntyneelle kirsikka- ja omenapuut ovat olleet uusi juttu, ja olen niistä aivan hurmaantunut. Tänä keväänä kukinta oli nopeasti ohi, mutta niin kaunis. Kuvia piti räpsiä melkolailla.

      Tuo vaaleanpunertava unelma on köyhän naisen pioni, kerrostettu tulppaani. Oikeita saa vielä odottaa. Pihasta on iloa, vaikka kerrostaloasumisessakin on puolensa.

      Poista
  9. Voi, tuo on parhautta, lukuhetki omassa puutarhassa! :)

    Toivottelen mukavaa viikonloppua -ja ehkä myös pieniä lukutuokioita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisa Reetta! Oli aika vilkas viikonloppu, joten ei näihin tunnelmiin päästy. Hyvä kirja on kesken...

      Poista

Kiitos kommentista!