Blogistanian-äänestyksen logot: Marja-Leena Liipo |
On taas aika osallistua perinteiseen Blogistanian parhaat kirjat -äänestykseen. Tänä vuonna äänestän kahdessa kategoriassa: Blogistanian Finlandiassa ja Blogistanian Globaliassa. Blogistanian Finlandiaa emännöi Hurja hassu lukija ja Blogistanian Globaliaa Oksan hyllyltä -blogi.
Lisäksi Blogistanian Kuopusta emännöi Yöpöydän kirjat -blogi ja Blogistanian Tietoa Hannan kirjokansi, mutta näihin äänestyksiin en voi osallistua, koska olen lukenut hyvin vähän viime vuonna ilmestyneitä lasten- tai nuortenkirjoja saati tietokirjoja (en varmaan yhtäkään). Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa maanantaina 5.2.2018.
Blogistanian Finlandia -valintani:
1. Juha Hurme: Niemi 3 p.
Hurme nostaa historiasta esiin hauskoja tapahtumia, sattumia ja kummallisuuksia siihen tahtiin, että päätä pyörryttää. Tietoa tulee tuutin täydeltä, mutta silti kirjan sivut kääntyilevat tiuhaan eikä tekstiin väsy. Hurmeen kirjoitustyyli on vetävää. Paitsi kommentointia, hän käyttää
muutenkin värikästä kieltä.
2. Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa 2 p.
Lukukokemuksena kirja oli vaikuttava ja paljas. Se on vahvaa kaunokirjallisuutta, joka lause lauseelta ja sivu sivulta hahmottaa menetyksen karttaa ja jättää sen myös lukijan omaksi.
3. Petri Tamminen: Suomen historia 1 p.
Suurista tapahtumista voi kertoa pienesti. Poliittiiset mullistukset, sodat ja suurmiehet piirtävät historian ääriviivat ja niiden sisään mahtuu jokaisen suvun ja jokaisen ihmisen oma tarina.
Blogistanian Globalia -valintani:
1. Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö 3 p.
Arundhati Royn Äärimmäisen onnen ministeriö on suurta kirjallisuutta. Suurella tarkoitan sitä, että se liikuttaa ihmistä sydänjuuria myöten. Se ottaa häpeilemättä kantaa maailman epäkohtiin ja silti kertoo myös elämän kauneudesta. Mikään, ei mikään, ole elämässä täydellistä ja silti elämässä on myös täydellisen onnen hetkiä. Mihin muuhun kuin tämän toteamiseen kirjallisuutta tarvitaan?
2. Hilary Mantel: Margaret Thatcherin salamurha 2 p.
Hilary Mantelin novellikokoelma Margaret Thatcherin salamurha edustaa sellaista laatukirjallisuutta, että lukijana tunnen itseni hemmotelluksi. Jokainen kokoelman 11 novellista on ristiriitoja ja vaihtuvia tunnelmia täynnä, ja niissä on yllätyksiä, jotka pitävät lukijan vireänä. On turha etsiä hyvää ja pahaa, minkäänlaista mustavalkoista maailmaa näistä novelleista. Sen sijaan on pakko pidätellä hengitystään useampaan otteeseen.
3. Elena Ferrante: Uuden nimen tarina (Napoli-sarjan toinen osa) 1 p.
Sarjan viehätys on juuri siinä, miten tytöt kasvavat ja heräävät yhteiskunnalliseen tietoisuuteen patriarkaalisen yhteisön keskellä ja kuinka paljon perhekeskeinen kulttuuri ja perheiden väliset riippuvuussuhteet heidän elämäänsä ohjailevat. Raha ja toimeentulo, macho-kulttuuri, perheen kunnia ja velvollisuudet rakentavat naisten ympärille vankilan, jossa on vaikea elää.
Sitten ei kuin jännittämään äänestystuloksia!
Tämä on kolmas äänetyspostaus, jonka nyt olen lukenut ja huomaan, että oma listani on erilainen kuin muilla. Tosin osin varmaan siitäkin johtuu, että olen lukenut vähän eri kirjoja.
VastaaPoistaMinusta tuntuu, että vaikka yritän lukea kotimaisia kirjoja harkiten, en kuitenkaan lue parhaita kirjoja, tai ainakin monta menee ohi. Tänä vuonna sen sijaan kaikki lukemani uudet ulkomaiset olivat tosi hyviä ja oli vaikea valita niistä parhaat.
PoistaMinulta on mennyt tuo Margaret Thacherin salamurha ihan ohi. Kuulostaa kiinnostavalta, siispä listalle!
VastaaPoistaSuosittelen sitä! Äänet näyttävät tänä vuonna hajoavan iloisesti sinne tänne ja oma lukulista sen kuin pitenee. Hyvä!
PoistaEnnen kuin mieheni katoaa oli minunkin listallani 🙂
VastaaPoistaSe on hienoa kaunokirjallisuutta. Vieläkin muistan sen tunnelman.
PoistaNyt kirpaisee, kun näen Suomen historian kärkikolmikossasi. Sydän itkien pudotin sen pois - niin kuin tein myös yhdelle sykähdyttävälle runokokoelmalle. On tämä listaus ilo ja tuska. Toinen puoli asiassa on se, että onpa hienoja kirjoja, joista valita.
VastaaPoistaRunoille voisi olla oma sarjansa - ehkä se lisäisi runouden lukemista. En tainnut lukea yhtäkään vuonna 2017 ilmestynyttä runokirja, vaikka runokirjoja paljon luinkin.
PoistaMonta hienoa kirjaa putosi viime tiingassa minunkin listoiltani.
Minultakin on mennyt Margaret Thatcherin salamurha ohi! Lisään sen heti lukulistalleni :) Sun Finlandia-lista on ihanan historiapainotteinen. Niemeä en valitettavasti ehtinyt lukea tähän äänestykseen.
VastaaPoistaKyllä listasta näkyy historiaintoiluni, ei voi mitään. Toinen huomio on se, että ulkomaiset kirjat ovat kaikki naisten kirjoittamia...
PoistaRoy ja Ferrante <3
VastaaPoistaHilary Mantelin minäkin pistän heti lukulistalle!
Mantelin novellikokoelma on silkkaa rautaa, suosittelen.
PoistaMyös Sivumennen-podcastissa on puhuttu tuosta Mantelin novellikokoelmasta, se menee nyt luettavien listalle. Ferrante jäi minulla vain täpärästi pois pisteiltä.
VastaaPoistaArvoin pitkään Nixin ja Ferranten välillä. Ferrante on kuitenkin tasalaatuisempi, joten Nix putosi pois.
PoistaAhava tipahti viime hetkellä pois... Hieno äänestys, hajontaa on.
VastaaPoistaHajonta kertoo laadusta. Mahtavaa!
PoistaElina, meillä ei ollut yhtään samaa, mutta ensi vuonna voisi olla, sillä Ferranten kolmas on♥
VastaaPoistaLuen sitä juuri ja hyvähän se on! Ensi vuonna sitten. ;)❤
PoistaOstin Mantelin kirjan omaksi viime syksynä, mutten ole vielä ehtinyt lukemaan. Se on mukavan lyhyt, joten pitääpä ottaa se kevään lukupinoon (tiiliskiville ei nyt oikein ole aikaa...). Ferranten kirja oli tyrkyllä omaankin listaani, mutta viime hetkillä päädyin toiseen kirjaan. Upea silti tuo Ferranten sarja!
VastaaPoistaLue pian Mantelin kirja! Ferranten uusin nousi vielä tästä kakkososastakin paremmaksi omalla listallani. Kyllä, upea on sarja!
Poista