Simone de Beauvoir: Erottamattomat

 

Simone de Beauvoir: Erottamattomat, 2021

Alkuetos: Les inséparables, 2020

Suomentaja: Lotta Toivanen

Kustantaja: Kosmos

Kansi: Sanna-Reetta Meilahti

Sivuja: 165

Mistä sain kirjan: lainasin kirjastosta

Miksi hän keinui niin pitkään? Kun hän hujahti ohitseni luotisuorana valkoisessa leningissään, hänen silmissään oli hurja tuijotus ja suu oli pelkkä viiva. Ehkä hänen päässään oli naksahtanut, eikä hän voinut lopettaa.  - - Andrée jatkoi lentoaan kohti puunlatvoja. 

        "Hän tappaa itsensä", minä ajattelin.  (S. 64.)

Simone de Beauvoirin Erottamattomat on pienoisromaani tyttöjen välisestä ystävyydestä. Beauvoir kirjoitti teoksen aikoinaan omien kokemustensa pohjalta. Romaani on kirjoitettu jo vuonna 1954, mutta se on julkaistu vasta nyt, sillä Beauvoir ei halunnut julkaista sitä elinaikanaan juuri sen henkilökohtaisuuden vuoksi. 

Kirjan päähenkilöinä ovat ystävykset Sylvie (Beauvoir itse) ja Andrée (Élisabeth Lacoin eli Zaza). Kun rohkea Andrée ilmestyy katoliseen tyttökouluun ja Sylvie istuu hänen viereensä, yhteys syntyy heti heidän välilleen. Tytöt ovat 9-vuotiaita. Andrée käyttäytyy villisti, ja Sylvie on entistä ihastuneempi ystäväänsä. Andrée on kiehtova ja älykäs persoona. 

Tyttöjen kasvaessa heidän perheidensä ja kasvatuksensa merkitys korostuu entisestään. Sylvien kodissa suositaan henkistä vapautta ja ollaan liberaaleja. Sylvie hylkää uskon, ja elää henkisesti itsenäistä nuoren tytön elämää, kun taas Andréen koti kiristää otettaan tyttärestään. Andréella on paljon sisaruksia, joista hänen täytyy pitää huolta. Katolisuus puristaa tyttöjen käytöksen rajoja, mutta siinä missä Sylvie kasvaa kohti vapaata ajattelua, Andrée kilvoittelee uskonsa kanssa. 

Erottamattomat on muotokuva rakkaasta ystävästä. Ajankuvana se on viehättävä mutta myös raadollinen. Tytöt teitittelevät toisiaan ja pärjäävät ankarassa koulussa. He uskovat toisilleen salaisuksiaan, kuten tytöt ovat aina tehneet. Silti he eivät voi mitään sille, että heille on määrätty elämässä tietynlainen rooli. Andréen isosisko on menossa naimisiin, ja Andréen täytyy ottaa hänen paikkansa perheen vanhimpana tyttärenä. Se tarkoittaa velvollisuuksia hoitaa pienempiä sisaruksia ja osallisua taloustöihin. Ennen kaikkea paineet avioitumiselle kasvavat: Sisarensa tavoin Andréella olisi vaatimattomat myötäjäiset, mutta hän oli paljon kauniimpi ja älykkäämpi kuin Malou, äidillä oli hänen varalleen varmasti suuria suunnitelmia. 

Anréen vastaus kaikkiin seurapiiripaineisiin on iskeä itseään kirveellä jalkaan, jolloin hän saa pysytellä kotona: "Minut on määrätty petiin loman loppuun saakka!" hän sanoi voitonriemuisesti. Kapina elää, mutta ristiriidat Andréen elmässä käyvät murskaaviksi, eikä Sylviekään tunnu pääsevän ystäävänsä lähelle. Siitä yrittää myös Andréen äiti pitää huolen.  

Andréella on raastavia rakkaussuhteita, ja hänen elämänsä on monin tavoin monimutkaisempaa ja jännittavämpää kuin Sylvien. Sylvie tuntee itsensä tuiki tarpeelliseksi tukiessaan häntä. Silti Andréen uusi rakkaussuhde lyö yli ystävysten voimavarojen, ja jotain traagista on pakko tapahtua.  

Kirjan lopussa on julkaistu autenttisia Simone de Beauvoirin ja Élisabeth Lacoinin kirjeitä ja valokuvia. Kirjassa on myös Beauvoirin ottotyttären laatima esipuhe, josta selviää pienoisromaanin yhteys tosielämään.  

Lotta Toivasen suomennos on sujuvaa. Erottamattomat on kerronnaltaan kaunista ja puhuttelevaa luettavaa. Historialliset olosuhteet paljastuvat siinä hienosti, ja sen tunnelma vie mukanaan.

Erottamattomat on julkaistu ainakin näissä kirjablogeissa: Kirjakaapin kummitus, Kirja vieköön! ja Books wine and nonsense. Kuittaan kirjalla Helmet-lukuhaasteen kohdan 30 Kirja on julkaistu kirjailijan kuoleman jälkeen.