keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Vuosi kuvina - ja kirjallista ruotsalaisuuden päivää 6.11.2013



Haiharan kartanon ranta 6.11.2013 Kaukajärvellä


P.S. Rakastan kirjoja -blogin Sara haastoi minut hauskaan kuvaushaasteeseen. Tarkoitus on kuvata sama maisema kuukausittain vuoden aikana ja seurata, kuinka maisema muuttuu.

Aloitan haasteen tänään 6.11.2013 noin kello 10 aamulla ottamallani kuvalla. Kuva on lähes joka-aamuisen lenkkipolkuni varrelta Haiharan kartanon rannasta.Tänään lenkkiseuranani oli 8 kk:n ikäinen Antti, joka nukkui vaunuissaan. Parhaat lenkit ovat niitä, joille saan mukaan myös hyvän ystäväni. Meillä on viime aikoina ollut tapana pysähtyä juuri tähän ihastelemaan järveä ja ottamaan kuvia, joten oman maisemani valinta ei ollut vaikeaa.

Kaukajärvi on yksi Tampereen järvistä, sen itäpuolella oleva kirkasvetinen ja syvä, vaikkakin melko pieni järvi. Järven itäisimmät rannat ovat Kangasalan puolella. Kaukajärven ympäristö on tiuhaan asuttua aluetta, mutta osa järven rannoista on suojeltu ja osa niin jyrkkiä, että erämaan tuntu on vahva. Järven etelä- ja länsirantaa kiertää polku, johon ajetaan talvella latu, joten aivan mistä tahansa rantaan ei pääsekään, mutta tähän kohtaan pitäisi päästä kävellen vuoden ympäri.

Kiitän Saraa haasteesta ja haastan kaikkia lukijoitani mukaan kuvaamaan maisemaa! Haasteessa on  mukana ainakin Jaana Toisen tähden alla -blogista, joten kuvia on luvassa eri puolilta Suomea.

Hyvää ruotsalaisuuden päivää!


Bokbabbel-kirjablogi haastaa lukemaan suomenruotsalaista kirjallisuutta, sillä onhan tänään ruotsalaisuuden päivä. Tartuin tuumasta toimeen ja avasin aikakauskirja Grantan, josta löysin Philip Teirin mainion muistelmanovellin Mansikka 1979 (suomentanut Kari Koski). Philip Teiriltä on ilmestynyt tänä vuonna ensimmäinen romaani, Talvisota, mutta miehen novelleja on julkaistu aiemminkin - tosin minä en niitä ole lukemut.

Mansikka 1979 kertoo isoäidin pakastimen muuttamisesta. Kun kertoja muistelee isoäitiään, ja muutamaa muutakin sukulaista, ruokamuistojen kautta, heistä piirtyy yllättävän tarkkoja luonnekuvia ja pala Suomen historiaa. Herkullinen muistelmanovelli, tosiaankin: Olin tarpeeksi vanha ymmärtämään, että se mitä me puuhailimme oli mielipuolista. Oli kesä ja pakastimesta ottamamme ruoka ehtisi sulaa matkalla kaupunkiin, missä uusi pakastin odotti, mutta isoäiti ei halunnut missään tapauksessa heittää mitään pois. Velvollisuudentunnosta minä ja sisareni autoimme häntä. (Granta 1/2013, 68.)

Kaiken lisäksi tunnistin lähisuvustani Teirin isoäitiä muistuttavan persoonan, jolle parasta ennen -päiväyksiä ei ole olemassakaan ja jonka luona pitää yrittää kohteliaasti kieltäytyä homeen kukittamasta, viisi vuotta sitten vanhentuneesta, kymmenen vuotta aikaisemmin matkamuistona tuodusta halvasta. Turha kai kertoa, että hän omistaa ainakin kolme pakastinta, joissa ruuista tulee ikuisia. Täytyy sanoa, että Teirin novelli kirvoitti hersyvät naurut samalla, kun se oli myös haikea muistelma läheisistä, rakkaista ihmisistä.

Luen suomenruotsalaista kirjallisuutta aivan liian vähän, mikä on suorastaan rikos, sillä lukemani kirjat ovat poikkeuksetta olleet erinomaisia. Blogiaikanani olen lukenut nämä suomenruotsalaiset romaanit:  Ulla-Lena Lundbergin Jää ja Benedict Zilliacuksen Kertomus kadonneesta saaresta olivat sykähdyttäviä lukukokemuksia ja blogiaikani parhaita romaaneja. Johan Bargumin Syyspurjehdus oli myös hieno lukukokemus. Merete Mazzarellan Fredrika Charlotta o. s. Tengström -elämäkerta ja lukemisen ilosta kertova Silloin en koskaan ole yksin olivat varsin yleissivistäviä luettavia. Eihän niitä voi kuin suositella.

Bokbabbelissa on mukava lista kirjailijoista, joihin varmasti kannattaisi tutustua. Meillä pysytään tunnelmissa lukemalla illalla Zacharias Topeliusta. Mitä suomenruotsalaista kirjallisuutta sinä aiot lukea? Kuka suomenruotsalaisista kirjailijoista on suosikkisi?

12 kommenttia:

  1. Ooh, ihan mielettömän iupea kuva! <3 Mahtavaa, että lähdit mukaan haasteeseen, olen niin iloinen. :) Ja periaatteessa nuo ovat tuttuja maisemia; olen asunut Annalassa toistakymmentä vuotta sitten, ja lenkkeillyt silloin Kaukajärven seutuvilla paljonkin. Ja jokunen vuosi sitten, kun vielä omistin auton, käytin koiraa usein Kaukajärvellä uimassa. Nyt sinne päin tulee lähdettyä harvemmin täältä melkein keskustan kupeesta.

    Minäkin luen tänään suomenruotsalaista kirjallisuutta, kesken ovat Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu ja Monika Fagerholmin Lola ylösalaisin. Huippuja kirjoja kumpikin! Oletko muuten lukenut Fagerholmia? Jos et, lisää listallesi! :) Teirin Talvisota odottelee yöpöydällä lukuvuoroaan, saapa nähdä, milloin ehdin sen pariin...

    Ihana postaus! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaukajärvi on Annalan helmi! Varmasti muistat Haiharan kartanon alueen. Se on upea paikka, kuten koko järven seutu. Hauskaa, että olet asunut täällä!

      Monika Fagerholm on suosikkikirjailijoitani. Amerikkalainen tyttö ja Säihkenäyttämö obvat aivan huikean hyviä. Lola on lukematta. Tove Janssonin alkuperäiset Muumi-kirjat yritän lukea piakkoin, sillä niitä en lapsena lukenut ollenkaan. No, Kuka lohduttaisi Nyytiä? on sentään tuttu.

      Kiitos kannustuksesta ja haasteesta! Mukava olla mukana!

      Poista
  2. Todella hieno kuva. Kiva, kun tämä haaste leviää eteenpäin.

    Minä luen itseasiassa aika paljon suomenruotsalaista kirjallisuutta, tälläkin hetkellä menossa Lundbergin Kökarin Anna ja sen jälkeen tulossa luokoon Märta Tikkasta projekti 12:n tiimoilta. Suosikkeja on monta, mutta yksi on ylitse muiden ja se on Kjell Westö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! En oikeasti ole mikään valokuvaaja, mutta otan silti mielelläni kuvia. Haaste on kiva!

      Hyvä, että osuu suomenruotsalaista kirjallisuutta juuri tähän päivään. Muistelinkin, että olet nimenomaan Westö-fani. Minullekin Westön kirjat ovat maistuneet, mutta Lundberg ja Fagerholm jopa ylittävät hänet. Jään odottamaan Kökarin Anna -postaustasi.

      Poista
  3. Kaukajärvi on muuten ihanan runollinen nimi!! Ja sopiikin paikalle hyvin, kun se on noin runollisen kaunis!

    Minä luin eilen ruotsalaisuuden päivän kunniaksi Tove Janssonin muumikuvakirjan "Hur gick det sen? ", joka oli mainio. Kyllä Jansson taitaa olla yksi suurimpia suosikkejani suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta, viime aikoina olen alkanut myös arvostaa tavattomasti Topeliusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaukajärvi on todellakin kaunis järvi. Erityisen hienoja ja jyrkkiä rantoja riittää, mutta uimarantojakin monta.

      Ah, Topeliuksen sadut ovat niin hienoja! Tiettyä opettavaisuutta niissä riittää. :) Mutta ihailen hänen elämäntyötään minäkin. Tove janssoniin alan tutustua nyt juhlavuonna... Elämäkerta on tulossa kirjakerhosta.

      Poista
  4. Upea kuva! Se on kuin maalaus...tee siitä taulu.

    Olen lukenut Topeliuksen Välskärin kertomukset jo hyvin, hyvin nuorena,. Sitten tietty Tove Jansson, Johan Bargum, Jörn Donner, Christer Kihlman, Solveig von Schoultz, Edith Södergran, Bo Carpelan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leena! Kaukajärvi näyttää parhaita puoliaan. Sorsatkin osuivat kuvaan. :)

      Voi, huomaan taas, kuinka paljon olisi luettavaa myös suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa. Välskärin kertomuksista olen haaveillut jo kauan, mutta unohdin messuiltakin niitä etsiä.

      Poista
  5. Suosikkejani ovat aika paljon samat kuin Leenan: Jansson, Bargum, Kihlman ja lisäksi Tikkaset. Teiristäkin pidän uutena tulokkaana. Donneria muuten pitäisikin minun lukea! Ja Carpelania! Ja ja...

    Hieno kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulen täältä sivusta kommentoimaan, että nyt kun ihan lähiaikoina kotiseutukirjallisuuden lukemisesta on ollut puhetta, olen ajatellut kokeilla porvoolaisen Kihlmanin kirjoja. Osaatteko antaa suosituksia, mistä kannattaisi aloittaa?

      Poista
    2. Sara, Leena osaisi varmaan vastata tähän! Minä en ole lukenut hänenkään kirjojaan.

      Poista
    3. Niin, ja Hanna voi varmaan myös suositella Kihlmanilta jotain. Hanna, innostuin Teirin novellista kovasti. Carpelania kannattaa aina lukea. Tikkasista en ole lukenut kuin Märtan Vuosisadan rakkaustarinan, joka on hurja.

      Poista

Kiitos kommentista!