Riina Katajavuori ja Salla Savolainen: Mennään jo kotiin

Riina Katajavuori: Mennään jo kotiin, 2. painos, 2009

Kuvitus: Salla Savolainen
Kustantaja: Tammi
Sivuja: 39



Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen Mennään jo kotiin on oikea löytö! Hankin kirjan talven alennusmyynnistä, koska ihastuin sen ideaan. Kirjassa esitellään parikymmentä suomalaista nykykotia ja niiden asukkaita. Kuvituksen kautta pääsee siis vieraisille koteihin ja samalla tarinoissa kerrotaan talossa asuvien lasten leikeistä.

Minusta talvisilla iltakävelyillä on aina ollut ihana tiirailla ihmisten koteihin ja miettiä, millaisia ihmisiä taloissa mahtaa asua. En kuitenkaan lähde ikkunoiden alle tirkistelemään, mutta on jännittävää katsella auki jätettyjen verhojen taakse kotoisesti valaistuja huoneita. Etsin olohuoneista kirjahyllyä ja hymyilen mielessäni, jos sellaisen löydän, kuvittelen nimittäin talon asukkaan niin mielelläni lukulampun alle nojatuoliin lukemaan kirjojaan! Kotoisan hengen voi aistia myös ikkunan takaa.

Riina Katajavuori ja Salla Savolainen ovat astuneet kirjassaan keskelle kotien arkea. Sotkuiset kirjahyllyt, leluröykkiöt ja sanomalehdet lattialla, askartelevat lapset, vaatteet tuolinkarmeilla - kaikki on kodikasta. Koteja ei tosiaan ole siivottu vieraiden varalle. Savolaisen kynän jälki tuo mieleeni Carl Larssonin iki-ihanat maalaukset, joissa ihmiset myös puuhailevat jotain. Näissä nykykuvissa kylläkin tavaramäärä on aivan toista luokkaa.

Luin kirjan yhdessä ekaluokkalaisen, kuvista harrastavan tyttäreni kanssa. Yhdessä etsimme suosikkikotimme ja tutkimme kuvien yksityiskohtia. Tyttö huomasi paljon esineitä, joita meilläkin on ja katseli kuvat hyvin tarkkaan.

Näin teinihuoneen asukas Elina kertoo arkitouhuistaan: Minulla on oma huone myös äidin luona. Siellä on ruuturajoitus. Kun Noora tulee, se haluaisi pelata aina Simsiä. Minä yritän säästää Sims-aikoja tylsempiin hetkiin. Tai samalla aukeamalla noin nelivuotias Ulla pohtii huoneessaan: Tuleeko minusta sairaanhoitaja vai tutkimusmatkailija? Onko enkeleitä olemassa? Miksi pikkuveljen karkit kestävät pitempään kuin minun? Mitä tarkoittaa muilutus? Miksi kärpässienellä on silmät? Onko tavallista nähdä lapsena näkyjä? Miten käärme kakkaa?

Tähän kirjaan tartutaan meillä vielä monta kertaa, sillä niin paljon katsottavaa ja luettavaa tässä on. Kuvitus hivelee sekä aikuisen että lapsen silmää ja perheiden arkeen on mukava sukeltaa. Omaa huusholliakin katsoo hiukan uusin silmin: Kai meillä oikeastaan on aika mukava arki! Ja ei meillä nyt niin poikkeavan sotkuista taida ollakaan!