Ehdoton ykkösvalintani tämän kuukauden luettavaksi on Joel Lehtosen Putkinotko, jonka olen paksuutensa takia ohittanut tenttikirjana. Kun törmäsin SKS:n painokseen Työväenkirjallisuuden päivillä, nappasin sen mukaani. Muut klassikot olen poiminut omasta hyllystäni, johon ne ovat kulkeutuneet divareista tai alennusmyynneistä. Projekti 12:n mukaan aion lukea Aapelin Pikku Pietarin pihan ja Arvid Järnefeltin Isänmaan, joilla toivottavasti saan projektini alkuun.
Lapsille aion myös lukea omasta hyllystä löytyviä klassikoita tai kansanperinteen helmiä. Suomen lasten hölmölaissadut jo luimmekin, joten siitä on luvassa arvio lähipäivinä. Topeliuksen satuja ja Kunnaksen runoja olisi myös tarkoitus lukea tässä kuussa. Jarno Pennasen Kulunut kultaviitta on satukokoelma vuodelta 1971, ja se on minulle ennestään täysin tuntematon. Sormeni oikein syyhyävät, että pääsisin näitä lukemaan, joten taidankin saman tien kerätä lapsikatraani kuin Putkinotkon emäntä Rosina Käkriäinen ja saatella heidät untenmaille satuilemalla.
Kotimaiset klassikot on kunnioitettava teema kuukaudelle! Minä juhlistan 10.10 päivää vaan kotimaisella teemaviikolla, koko kuukausi kotimaista ei käynyt edes mielessä. :) Pikku Pietarin piha on mukava kirja, toivottavasti ehdit sen pariin! Ja kyllä minä senkin melkein klassikoksi laskisin.
VastaaPoistaMinulle uppoaa nimenomaan kotimainen kirjallisuus, joten teemakuukausi ei ole ongelma. Pelottaa lähinnä, että uudet kotimaiset houkuttavat poikkeamaan polulta... Aapelin Vinskit luin vasta lapsille, joten Pikku Pietarin piha on luonteva jatko, ja klassikoksi luokittelen sen ilman muuta.
PoistaKiva idea, onneksi olen putkinotkoni lukenut jo =) Mutta voisin ottaa osaa tällaiseen lukukuukauteen, tosin ehkä loppuvuodesta, nyt on uutuuksia niin paljon, että taidan viihtyä niide kanssa lokakuun =)
VastaaPoistaVoisin osallistua uudestaankin johonkin teemakuukauteen, vaikka samaankin teemaan. Klassikoita riittää. Uutuudetkin toki polttelevat... Putkinotkosta olen haltioissani. Onneksi tartuin siihen.
PoistaIhania kirjoja. Viimeisimpänä olen lukenut Suomen lasten hölmöläissatuja, kirja on ihan uutuutena ostettu ja olen sitä lukenut aika monelle eri-ikäiselle lapselle.
VastaaPoistaPikku Pietarin piha on oikea herkkupala. Olen nähnyt sen myös elokuvina ja teatteriesityksenä.
Muistelen myös nähneeni tv-elokuvan Pikku Pietarin piha, mutta aika hämärä on mielikuvani. Odotan pääseväni sen lukemaan. Putkinotko vie nyt ajatukseni Savoon koko ajan. Mutta pian muutakin...
PoistaNyt on messujen ja syksykirjojen kanssa niin kiireistä, että taidan ehtiä oman klassikkokuuni pariin vasta marraskuussa. Minun tekisi itse asiassa mieli lukea nyt uudelleen perusopintojeni klassikkotentittäviä. Ehkä niistä saisi nyt paremmin kiinnikin.
VastaaPoistaKyllähän ne klassikot jaksavat odottaa - ovathan ne jo jonkin aikaa odottaneet. Minulla on sama tunne, että voisi jotain lukea uudestaankin. Moni kirja varmaan avautuisi uusista näkökulmista, kun tätä ikää on karttunut. Jään odottamaan marraskuutasi ja kirjamessupostauksiasi!
Poista