Lasten aarteita. Rakastetuimmat kehtolaulut ja iltasadut.

Lasten aarteita. Rakastetuimmat kehtolaulut ja iltasadut, 2012
Kustantaja: Warner Music Finland
Laulut: Vuokko Hovatta, Maija Vilkkumaa, Maarit Hurmerinta ja Johanna Iivanainen
Sadut: Esko Salminen, Samuli Edelman, Eero Aho ja Martti Suosalo



Joskus käsiin osuu aarteita, ja tämä levy on nimensä mukaisesti sellainen. Saimme
Lasten aarteita vauvalle lahjaksi ja olemme kuunnelleet sitä siitä lähtien päivittäin. Varsinainen hitti on tullut tupla-albumin kakkoslevystä, eli saduista. Enkä yhtään ihmettele, että levy palkittiin Emma-palkinnolla vuoden parhaana lastenalbumina.

Levylle on valittu kahdeksan satua. Näistä kansansatuja ovat Kettu ja rapu, Mies, joka etsi tyhmyyttä sekä hölmöläissadut Valoa pirttiin ja Akat kalassa. Loput sadut ovat taidesatuja: Taikasauva on Annikki Setälän satu, Timo Talitintin ulkomaanmatka on Aila Nissisen, Petterin kirahvit Kirsi Kunnaksen ja Vihreä hiiri Vappu Liipolan satu.

Karismaattiset tähtinäyttelijät Esko Salminen, Samuli Edelman, Eero Aho ja Martti Suosalo lukevat sadut selkeästi ja elävästi. Erityisesti Eero Ahon ja Martti Suosalon lukemistavat lämmittävät aikuisenkin korvaa. Heitä kuuntelisi vaikka kuinka kauan.

Meille on jo jäänyt lentäviä lauseita näistä saduista. "Sehän nähdään!"on peräisin Kettu ja rapu -sadusta ja Martti Suosalo lausuu sen niin veikeästi, että kuulijaa naurattaa. Petterin kirahvit -sadusta on peräisin "Kaikin mokomin" -sanonta ja "Kalaton on kalakeittomme"on tietysti Akat kalassa -hölmöläissadusta. Satujen välissä soi kaunis välimusiikki, jota myös laulelemme. Siitä tulee jo itsessään mukavan satumainen olo, jonka kuullessaan jää jännittyneenä odottamaan seuraavan sadun alkua.

Aikuisten mieleen on erityisesti satu Mies, joka etsi tyhmyyttä, jossa aviomies jättää tyhmän vaimonsa, mutta kierreltyään hiukan maailmalla, hän toteaa, että oma eukko onkin ihan yhtä tyhmä kuin kaikki muutkin ihmiset ja palaa täysin tyytyväisenä vaimonsa luo. Hölmöläissadutkin naurattavat aikuisia enemmän kuin lapsia: hölmöläisen päähän "iskee ajatus kuin kipinä tuluksiin" tai hölmöläismiehet "olivat makoilleet itsensä väsyksiin sillä välin, kun akat olivat keittäneet puuroa ja leiponeet leipiä", joten akkojen täytyy lähteä kalaan. Viisivuotiaan poikani suosikki on Kettu ja rapu -satu. Se on mukavan lyhyt ja siinä on selkeä juoni, jossa kettua petkutetaan. Ekaluokkalaiset kaksostytöt nauttivat Taikasauva-sadusta, koska siinä on prinsessa.

Entäpä tupla-albumin ensimmäinen levy? Kehtolauluja ei varmaan koskaan kuuntele tarpeeksi. Niistä tulee levollinen ja kiireetön olo. Vuokko Hovatan, Maija Vilkkumaan, Maarit Hurmerinnan ja Johanna Iivanaisen tulkinnat ovat raikkaita. Perinteinen paatos puuttuu näistä lauluista, mutta silti ne ovat koskettavia. Erityisesti nautin Lapin äidin kehtolaulusta ja Soittajapaimen-laulusta. Täytyy kuitenkin myöntää, että Robinin levy soi meillä useammin kuin kehtolaulut, joita soittelen ennen kaikkea kaksikuiselle vauvallemme.

Lasten aarteita on mitä mainioin paketti. Siinä on kaikille perheenjäsenille vauvasta vaariin jotain tarjontaa. Kehtolaulut sopivat kaikille ja satujen maailma on lumoava. Nykylastenkirjojen avaruusseikkailujen ohella kannattaisi ehdottomasti lukea perinteisiä satuja lapsille. Niissä on paljon viisautta ja viihdykettä - paljon enemmän kuin taidamme muistaakaan.