Jussi Siirilä: Sekaisin Kreikasta

Jussi Siirilä: Sekaisin Kreikasta, 2008
Kustantaja: Gummerus
Sivuja: 112
Mistä sain kirjan: hankin lahjaksi sukulaistytölle



Hyvä lukija, tällaista elämäni on. Tervetuloa mukaan. Pelastusliivit löytyvät istuimen alta ja oksennuspussit lehtitaskusta.

Jussi Siirilän Sekaisin Kreikasta kertoo 12-vuotiaan Mayan Kreikan-matkasta. Kirja on Mayasta kertovan kirjasarjan ensimmäinen osa, ja siitä on ilmestynyt jo toinenkin osa, Barrikadikesä, josta pidin kovasti. Koska siskollani on 10- ja 12-vuotiaat tytöt, joita haluaisin innostaa lukemaan (ketäpä en haluaisi innostaa lukemaan), hankin kirjan nuoremmalle lahjaksi. Toivon hartaasti, että molemmat lukevat kirjan ja ehkä alkaisivat seurata sarjaa, jolle toivon paljon jatko-osia. Koska olemme käyneet siskontyttöjen kanssa yhdessä Rodoksella, odotin tältä kirjalta myös aitoja kreikkalaistunnelmia.

Sekaisin Kreikasta -kirjassa Mayan perhe, eli insinööri-isä, taiteen maisteri  -äiti ja Maya, matkustavat Ateenan lähelle Glyfadaan lomailemaan. Heti loman ensimmisenä päivänä käy selväksi, että kontrollifriikki isä ja taiteilijasieluinen äiti ovat pahasti törmäyskurssilla. Isää harmittaa kreikkalaisten leväperäisyys ja äiti vain ihailee huolettomasti kaikkea. He alkavat käydä toistensa hermoille, ja ennen kuin Maya huomaakaan, he ovat lyöneet vetoa siitä, pystyykö isä heittäytymään nautiskelijaksi ja äiti ottamaan matkanjohtajan velvoitteet hoitaakseen. Maya seuraa aluksi kauhuissaan asioiden kehittymistä, mutta ottaa sitten ohjat omiin käsiinsä ja alkaa toimia.

Mayasta ei voi olla pitämättä. Hän on reipas ja järkevä, mutta osaa myös heittäytyä seikkailuun. Hän on mukava sekoitus vanhempiensa parhaita puolia. Lisäksi hänellä on kaverinaan kreikkalaispoika Kostas, jonka kanssa päivät kuluvat iloisesti rannalla ja jonka apua Maya tarvitsee pelastaessaan perhettään.

Siirilä on kirjoittanut kirjaan hykerryttävää tilannekomiikkaa. Komiikka perustuu Mayan vanhempien hahmoihin, mutta myös kreikkalaisten ja suomalaisten erilaisuuteen. Kirjassa seikkaillut karjalaistätien joukko sen sijaan ei minua paljon naurattanut, ja voi olla, etteivät nuoretkaan välttämättä saa heistä paljon irti. Hauskuus ei kuitenkaan ole pelkän kohelluksen varassa, vaan sitä syntyy myös terävästä sanailusta ja Mayan havainnoista, joita Siirilä ripottelee juonen sekaan: Sivumennen sanoen, isän katoamisen jälkeen ruokavaliomme on muuttunut leivospohjaiseksi.

Sekaisin Kreikasta on pirteä ja iloinen kirja, jota luki vallan mielikseen. Nuortenkirjassa ei tosiaankaan tarvitsee olla masennusta tai seksiä - välillä voi nauttia elämästä ja tarttua toimeen. Kreikkalainen tunnelmakin oli aitoa: meri, saari, oliivipuut, fetajuusto, ikuinen historia, tomera kreikkalaismummo (jonka käsivarret ovat kuin joonialaiset pylväät) ja hurjaa skootteriajelua! Siirilä on ujuttanut mukaan myös vakavia aiheita: meressä lilluvat roskat ja raivoisat maastopalot kertovat karua kieltään ihmisten välinpitämättömyydestä. Luonnonsuojelu onkin Maya-kirjoissa toistuva teema.

Siirilä mainitsee myös muutamankin kerran kirjailija Niko Kazantzakisin. Ehkäpä joku nuorikin innostuu joskus lukemaan Kerro minulle, Zorbas -kirjan luettuaan tämän Siirilän hilpeän nuortenromaanin: "Zorbas was here", Kostas sanoo ja ottaa muutaman reiman tanssiaskeleen. En oikein ymmärrä, joten hän osoittaa talon seinässä olevaa kylttiä. Siinä lukee kreikaksi ja englanniksi, että kirjailija Nikos Kazantzakis on asunut täällä ja luonut siinä sivussa tanssipitoisen bestsellerinsä.

Barrikadikesä oli vielä hauskempi ja paljon syvällisempi kuin Sekaisin Kreikasta. Maya-sarjan aloitusosa on kuitenkin jo osoitus siitä, että kepeääkin nuortenkirjallisuutta Suomessa osataan kirjoittaa, ilman että tuloksena on silkkaa hömppää. Maya on virkistävän tavallinen, nuori tyttö, jonka elämä ei ole synkkää ollenkaan. Hiukkasen hän muistuttaa Anni Polvan Tiina-sarjojen sankaitarta, mutta on selvästi nykyaikainen toiminnan nainen. Jään odottamaan sarjalle jatkoa!