Lisää lukuvinkkejä 8-vuotiaille pojille

Nythän on niin, että perheessä on taas 8-vuotias poika. Edellisestä 8-vuotiaasta pojasta on kulunut kohta kuusi vuotta, ja tämäkin 8-vuotias on jo parin viikon päästä 9-vuotias. Aika siis rientää, mutta lapselle lukeminen on pysynyt ja sille on raivattu arjesta tilaa. Huoli poikien lukutaidosta on nimittäin aiheellinen ja aina yhtä ajankohtainen. 

Aikanaan seurasin isoveljen lukutaidon kehittymistä tasaiseen tahtiin blogissani. Silloista kirjasatoa voi kurkkia näistä blogijulkaisuistani: Miten houkutella 7-vuotias poika lukemaan, Lukuvinkkejä 8-vuotiaille pojille, Lukuvinkkejä 9-vuotiaille pojille, Lukuvinkkejä 10-vuotiaille pojille, Lukuvinkkejä 11-vuotiaille pojille ja Lukuvinkkejä 12-vuotiaille pojille. Nyt isoveli on 14-vuotias yläkoululainen ja lukee lähinnä koulusta luettavaksi annettuja kirjoja - ei ole paljon raportoitavaa. Toisaalta hän keskustelee mielellään (niistä harvoista) lukemistaan kirjoista ja on hoksaavainen lukija. Lukeminen on siis mieluista, vaikka kirjoihin ei tule tartuttua kuin koulutehtävinä. (Juuri tästä syystä koulusta pitäisi antaa paljon luettavaa oppilaille: tunnollisimmat oppilaat tekevät kuitenkin koulutehtävänsä kunnolla ja lukevat edes koulusta annetut kirjat.)

Isoveljeä lahjoin aikanaan lukemaan: hän sai jokaisesta luetusta kirjasta peliaikaa. Kuopukselle tällainen lahjominen toimii myös, mutta paljon lyhyemmällä aikajänteellä. Hän tarvitsee peliaikaa pian. Jos isoveljelle riitti, että hän tienasi peliaikaa viikon aikana lauantaita varten, pikkuveli vaatii ja saa peliaikansa heti samana hetkenä. 

Moni muukin asia on muuttunut kuudessa vuodessa: Lukeminen on toisaalta helpompaa, koska kirjat ovat paremmin tavoitettavissa muun muassa äänikirjapalveluiden myötä. Toisaalta lasten lukemaan innostaminen on yhä vaikeampaa, koska lasten ja nuorten keskittymiskyky on huonontunut ja lasten ruutuaika on räjähtänyt aivan uusiin lukemiin.    

Perheen kuopus on kasvanut nettipelien ja pelikoneiden keskellä, ja hänen ruutuaikansa on vähintäänkin kolminkertainen isonveljen varhaislapsuuteen verrattuna. Lukeminen taistelee siis entistä kovemmassa seurassa lapsen ajasta. 

Kuopuksen saa lukemaan, kun lupaa välittömästi peliaikaa vaikkapa minuutilleen saman verran, kuin hän käyttää lukemiseen. Pelien koukuttavuutta voi siis käyttää häikäilemättä hyödyksi ja käydä peliajalla kauppaa. (Ja nyt ei tarvitse tulla kertomaan, kuinka tapan lapseni lukuinnon tällä kaupankäynnillä. Lapseni tarvitsee lukutaitoa koulunkäyntiin, ja lukutaito rakennetaan nyt, eikä sitten, kun koulut on käyty. Lukuinto kasvaa siinä ohessa, kun syntyy oivallus sanojen ja kielen voimasta, hauskuudesta ja tarinoista, eikä sitä intoa synny, jos ei kirjoista puhuta ja jos ei niitä lueta tai tuoda niitä lapsen arkeen mitenkään - vaikka sitten lahjomisen kautta.)

Isompien sisarusten tapaan myös pikkuveljelle on luettu joka ilta ääneen, ja nykyisin hän lukee iltaisin sängyssä vähintään 15 minuuttia, jonka jälkeen hänelle luetaan edelleen myös ääneen. Joitakin kirjoja hän lukee itse uudelleen sen jälkeen, kun ne on luettu hänelle. Isoin ääneenluku-urakka ovat olleet Harry Potter -kirjat, joiden lukeminen iltasaduksi kesti melkein kaksi vuotta ja oli tylsistyttää minut aivan täysin. 

Olosuhteiden muutoksessa parasta ovat kuitenkin kirjat. Ne ovat entistä kiinnostavampia: hauskoja, helppoja, värikkäitä - ja niitä on entistä enemmän. Huomasin, että nykyisen 8-vuotiaan ja edellisen 8-vuotiaan kirjapinoissa on vain yksi sama tekijä: Timo Parvela. Kuusi vuotta sitten isoveli luki Ella ja kaverit -sarjaa ja hänelle luettiin Maukka ja Väykkä -kirjoja. Ne ovat myös pikkuveljen lukulistalla ja edelleen suurin sydänten suosikki perheessämme on Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen -kirja, joka särkee sydämemme aina vaan.    

Kuten näistä lastenkirjojen kuvista näkyy, kirjat näyttävät äärettömän houkuttelevilta. Kirjojen kuvitukseen, taittoon, kansiin ja kirjainten kokoon ja helppolukuisuuteen on panostettu. Lasten heikkenevää lukutaitoa ei siis voi selittää kirjojen puutteella. Jos vanhemmat vaivautuvat kirjastoon tai kirjakauppaan asti, ei sieltä tarvitse tyhjin käsin poistua. 

Poika lukee mielellään tuttuja kirjasarjoja, eli toisto on valttia.  Kuvitus on erittäin tärkeää: kuvien täytyy olla kiinnostavia ja niitä täytyy olla paljon. Lisäksi fontin täytyy olla tarpeeksi isoa eikä tekstiä saa olla liian paljon yhdellä sivulla. Taiton täytyy olla väljää, jotta tekstiä on helppo seurata, eikä teksti tunnu vyöryvän pienen lukijan päälle ylivoimaisena tekstimassana. 

Meidän perheessä ehkä suurin mullistus kuopuksen lukuharratuksessa ovat olleet äänikirjat. Hän on kuunnellut kirjoja satoja ellei peräti tuhansia tunteja elämässään. Kun ruutuaika on käytetty loppuun, hän alkaa piirtää ja kuuntelee samalla äänikirjoja. Pienempänä hän kuunteli kaikki Risto Räppääjä -kirjat useita kertoja. Loistava lukija Paavo Kerosuo sopi koko perheen kuuloluille. Viimeisin löytö ovat Star wars -kirjat, joista Star Wars. Voiman pimeä puoli -kirjaa (Jedin paluu -seikkailu) on nyt kuunneltu parin viime viikon aikana ehkä 10 kertaa. Hän osaa siitä otteita ulkoa, kuten muistakin kuuntelemistaan kirjoista.  

Taannoin kuopus pääsi lyömään meidät ällikällä, kun pohdimme isompien lasten kanssa elämän tarkoitusta. "Elämän tarkoitus on sen jakaminen muiden kanssa", paukautti tuolloin 5-vuotias kuopus enempiä miettimättä. Lausahduksesta tuli lähipiirissä pienoinen hitti ja osoitus lapsen viisaudesta. Kunnes vähän aikaa sitten kuuntelimme taas kerran Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen -kirjaa ja paljastui, että kuopuksen viisaushan on suora laina Karhu Murhiselta, eli siis Timo Parvelalta. (Kiitos viisaudestasi, Timo!)

Tubettaja Zone VD:n tietokirja Kiehtovan tiedon jäljillä on myös ollut tämän talven suosikkeja. Kuopus on sekä lukenut että kunnellut kirjaa, ja aikuisenkin täytyy myöntää, että Zone VD:n into tarttuu, kun hän lukee itse oman kirjansa. (Kenties myös Zone VD:n puheen nuotti sopii meille, sillä Zone VD asuu Ylivieskassa, Keski-Pohjanmaalla, josta olen itse kotoisin. Nuotti on siis koko perheelle tuttua.)

Kuopuksen koulussa pienet oppilaat vinkkaavat kirjoja toisilleen ja suorittavat lukudiplomin. Vinkkaaminen on kuopuksenkin mielipuuhia, sillä hän rakastaa esiintymistä. Opettaja joutuu kylläkin välillä vähän hillitsemään hänen intoaan, sillä eihän nyt koko aikaa voi esittää hauskimpia pierujuttuja Mestarietsivä Peppusista. Viimeisin kuopuksen vinkkaama kirja on Käsikirja supersankareille -sarja, jonka kaikki kuusi suomennettua osaa hän luki parissa viikossa. Koukuttava sarja sekin!

Kaikki lukemiseen innostavat konstit on tietysti otettu tässä perheessä käyttöön, ja niinpä haastoin viime vuonna kuopuksen tekemään Pienen Helmet-lukuhaasteen (25 kirjaa). Se tuli melko vaivatta tehtyä ja palkinnoksi kävimme kavereitten kanssa Subissa syömässä. Tämän vuoden haasteesta on luettuna jo 8 kirjaa ja ollaan vasta helmikuussa, eli hyvältä näyttää.  

Erityisen innoissani olen siitä, että kuopus tarttui vihdoin Neropatin päiväkirjoihin. Hän sai joulupukilta omaksi Jeff Kinneyn kulttisarjan uusimman osan Neropatin päiväkirja, Tähtiainesta ja lukee sitä nyt aivan itse. Kotona on nimittäin isompien lasten jäljiltä hyllyssä koko sarja, joten luettavaa riittää hetkeksi aikaa. 

Toivottavasti joku löytää tästä vinkkausjutusta jonkin innostavan kirjan omalle pojalleen (tai tytölleen) luettavaksi. Minulla ei ole ruusuisia kuvitelmia lasten lukutaidon pelastamisesta. Se onnistuu vain siten, että lukemiselle raivataan aikaa. Innostavia kirjoja on kyllä pilvin pimein. 

Tässä vielä lista kuopuksen itse lukemista kirjoista tai kirjasarjoista: 

Timo Parvela: Ella ja kaverit Papanavanassa, Maukka ja Väykkä ja mieletön lumipallo, Pate-sarja

Roope Lipasti: Lätkä-Lauri-sarja

Dav Pilkey: Koiramies-sarja, Kisuli-sarja 

Troll: Mestarietsivä Peppunen -sarja

Miina Supinen: Rosmariini. Tulta ja mehujäätä ja Kokkiklubi-kirjat

Anders Sparring ja Per Gustavsson: Vorosen perhe -sarja

Magnus Ljunggren: Ritarikoulu-sarja

Paula Noronen ja Kati Närhi: Yökoulu-sarja

Elias Våhlund & Agnes: Käsikirja supersankareille -sarja

Blabey Aaron: Hurja jengi -sarja

Marvel: Supersankari-kuvakirjat

Barbara Cantini: Mortina-sarja

Juhani Känkänen: Apo Apponen -sarja

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu -sarja

Ja tässä muutamia kuopuksen rakastamia äänikirjoja: 

Zone VD: Kiehtovan tiedon jäljillä (lukijana Zone VD)

Tom Angleberger: Star wars. Voiman pimeä puoli sekä muut Star Wars -kirjat (lukijoina Joonas Soutamo ja Joonas Kuakoranta)

Miina Supinen: Rosmariini: Tulta ja mehujäätä sekä Rosmariini: Mättömadon salaisuus (lukijana Emma Louhivuori)

J. K. Rowling: Harry Potter -sarja (lukijana äiti tai Vesa Vierikko)

Lisää kirjavinkkejä kannattaa käydä kurkkimassa Lukemosta (Lukemo.fi)!

Lukuvinkkejä 10-vuotiaille pojille

Perinteisesti olen Lukuviikolla kirjoittanut poikani lukemisesta, sillä poikien lukuinnon hiipuminen alkaa olla valtakunnallinen ongelma. Miten käy äidinkielenopettaja-lukuintoilija-äidiltä oman pojan kasvattaminen lukijaksi? Ei mitenkään helposti.

Olen blogannut aiheesta tähän mennessä otsikoilla Miten houkutella 7-vuotias poika lukemaan?,  Lukuvinkkejä 8-vuotiaille pojille ja  Lukuvinkkejä 9-vuotiaille pojille. Nyt ollaan siis jo 10-vuotiaita.

Tähän asti olen lahjonut poikani lukemaan: hän on saanut lukemistaan kirjoista peliaikaa. Joku kommentoikin blogiini, että hän ei itse missään nimessä lahjoisi lasta lukemaan, sillä lapselle ei silloin synny omaehtoista intoa lukemisharrastukseen. Jaahas. Tilastojen  mukaan näyttää siltä, että suomalaispojat on jätetty sankoin  joukoin odottamaan oman lukuinnon syttymistä, ja odottelun tulokset näkyvät poikien lukutaidon romahtamisena. Kannattaisiko vanhempien kuitenkin yrittää tehdä jotain?

Jos nyt olen mennyt pilaamaan poikani lukuinnon hänen loppuelämäkseen, niin kannan siitä täyden vastuun. Kuten nyt kannan vastuuni hänen lukutaitonsa kehittymisestä lahjomalla häntä lukemaan.

Sitä paitsi, jos en vaatisi pojalta mitään kehittävää toimintaa, hän pelaisi koko ajan Minecraftia tai katsoisi YouTubesta videoita siitä, kun joku toinen pelaa Minecraftia. Niissä hommissa lukutaito ei kehity pätkän vertaa.

Lahjominen on kannattanut. Sitä ei enää tarvita, vaan poika lukee, koska kirjat ovat niin hyviä. Hän lukee joka ilta ennen nukahtamistaan, hän lukee aina, kun häneltä on viety kännykkä käsistä, hän lukee autossa, vessassa, ruokapöydässä... Eniten hän lukee Aku Ankan taskukirjoja, mutta hän lukee myös muuta. Kannattiko siis lahjoa? Kyllä. Kannattaa myös luottaa siihen, että ajan myötä kirjat ovat niin hyviä, että pojan omakin into syttyy. Siihen asti - lahjo!

Vuosi sitten päätin ruveta ottamaan kuvia pojan lukemista kirjoista, mutta enhän tietysti muistanut kuvata kuin touko-kesäkuun kirjoja. Tuolloin luettiin koulun lukuhaastetta varten aika erilaisia kirjoja, ehkä suurimpina löytöinä David Walliamsin kirjat Gansterimummi ja Poika ja mekko, jotka molemmat tuntuivat herättävän melkoisesti tunteita pojan päässä. Ihan mahtavaa!

Myös Jari Mäkipään Masi Tulppa. Pääsy kielletty -kirja maistui viime vuonna. Timo Parvelan ja
Björn Sortlandin Kepler 62 -sarjaakin poika luki, mutta into hiipui jostakin syystä. Pitänee yrittää uudestaan...

Eoin Colferin Legenda maailman tuhmimmasta pojasta ja Legenda Pottu-Mäkisestä tuli myös luettua. Ne olivat sopivan ohuita, kuulemma. Samoin Timo Parvelan muutama Ella-kirja luettiin samasta syystä. Ohuista kirjoistahan sai nopeasti ansaittua peliaikaa...

Koulun lukudiplomi uudistui tänä keväänä, ja painostin pojan tekemään sen. Siihen sai valita kirjoja eri aihepiireistä, ja poikani luki muun muassa Aapelin Koko kaupungin Vinskin ja Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuun. Selvästikään klassikoiden lukeminen ei sujunut niin ketterästi kuin uusien kirjojen tavailu. Sen sijaan lukudiplomiin luettu tietokirja, Raili Mikkasen ja Laura Valojärven Suomen lasten linnakirja kiinnosti poikaa ihan aidosti. Meidän pitäisi kuulemma kesällä lähteä retkeilemään Suomen linnoissa.

Vuoden luetuimpia kirjoja ovat kuitenkin olleet viime vuoden tapaan Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat, joita poika lukee uudestaan ja uudestaan. Ne on hankittu omaan hyllyyn ihan kaikki, ja seuraavaa suomennosta odotellaan kieli pitkällä. Myös perheen tyttäret lukevat näitä kirjoja edestakaisin, joten hankinta on joka euron arvoinen.

Toinen jatkuvasti kesken oleva kirjasarja on Harry Potter -sarja, josta poika on lukenut kolmea ensimmäistä osaa vuorotellen ja yhä uudestaan. Jim Kayn kuvittamat painokset ovat hänen suosikkejaan, vaikka kuvittamattomatkin painokset hän on lukenut. Juuri viime viikolla kuulin hänen huokaavan Kayn kuvittaman kirjan äärellä, miten hieno eräskin kuva oli. Harry Pottereita ovat myös perheen tyttäret lukeneet siihen tahtiin, että kuvittamattomista painoksista irtoilevat jo kannet. Myös tämän kirjasarjan hankkiminen omaan hyllyyn on ollut joka euron arvoista.

Edelleen siis pojan kirjoissa pitäisi olla kuvia, ja parasta olisi, jos kirjat olisivat myös hauskoja. Mikäs siinä. Kirjastosta löytyy, kun vähän malttaa etsiä.

Seuraava suunnitelmani on palata lahjonnan pariin, ja luvata jotain tosi kivaa, jos poika malttaa lukea pari kuvittamatonta kirjaa, nimittäin Jack Chengin Kosmoksessa tavataan -kirjan, jonka olen itse hyväksi todennut, ja Jacob Wegeliuksen Merten gorilla -kirjan, joka vaikuttaa kunnon seikkailuromaanilta.

Näillä mennään.

Anna vinkkaa Lukuviikolla

Annan lukemat kirjat vuonna 2018

Hei, olen Anna. Tykkään kaikenlaisten kirjojen lukemisesta, mutta en niistä kirjoittamisesta. Siksi näin lyhyt teksti. Sori.

Tänä vuonna olen lukenut paljon hyviä kirjoja:

Riikka Ala-Harja: Kahden kaupungin Ebba

Becky Albertalli: Minä, Simon, homo sapiens

Ali Benjami: Mitä sain tietää meduusoista 

Jack Cheng: Kosmoksessa tavataan

Suzanne Collins: Nälkäpeli-trilogia 

Karin Erlandsson: Helmenkalastaja
Anu Hallava: Valpuri Vaahteran maaginen korva

Vuokko Hurme: Kiepaus

Sophie Kinsella: Kadonnut, Audrey
Kai Korkea-Aho ja Ted Forrsröm: Zoo: Viraalit nerot 
Adrienne Kress: Kätketty ovi

Anne Leinonen: Kirjanoita
Kristina Ohlsson: Lasilapset

R. J. Palacio: Ihme sekä Auggie ja minä

Jukka-Pekka Palviainen: Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta

Siri Pettersen: Kupla

Philip Ridley: Dakota

Katariina Romppainen: Sori vaan se on totuus 

Sarah Rubin: Alice Jones koodaa ja ratkoo, Näkymätön vihje

Louis Sachar: Paahde

Annika Sandelin: Yokon yökirja 1 ja 2 

Lina Stoltz: Huomenna ei tarvitse pelätä

Zoe Sugg: Girl Online -trilogia

Angie Thomas: Viha jonka kylvät

Maria Turtschaninoff: Maresi: Punaisen luostarin kronikoita 

Jacqueline Wilson: Tähdeksi syntynyt

Suosittelen näitä kirjoja yläkouluikäisille. Parhaimpia näistä kaikista olivat Girl Online -kirjat, Nälkäpelit, Viha jonka kylvät ja Helmenkalastaja.

  

Kokemuksia lukuaikapalvelusta ja muita kirjallisia kuulumisia

Lukeminen ei näköjään ole mikään staattinen harrastus. Sitä luulisi, että kun lukee kirjoja, niin siinä se koko harrastus sitten on. Mutta ei. Oma lukemiseni on muuttunut elämäni aikana suuntaan jos toiseenkin. Opiskeluajan parhaita asioita oli herääminen naisten kirjoittaman kirjallisuuden marginaaliseen asemaan ja sen ainutlaatuiseen merkitykseen minulle, naiselle. Feminismi jäi lukuharrastukseeni.

Lukupiirien jäsenyyden myötä ja kirjablogin perustamisen jälkeen olen herännyt lukemisen sosiaalisuuteen. Miten hienoa on vaihtaa ajatuksia kirjoista toisten lukutoukkien kanssa! Miten hienoa on löytää uusia lukuvinkkejä blogeista tai Facebook-ryhmistä!

Viimeisin lukemisvillitykseni on Storytel-lukuaikapalvelu, jonka minulle esitteli P. S. Rakastan kirjoja -blogin Sari. Kokeilin Storytelin asiakkuutta ensin kuukauden verran ja jäin pysyväksi asiakkaaksi. Alkuvuosi on ollut täynnä intoa tästä uudesta löydöstä, jossa on tarjolla lähes rajaton määrä kuunneltavaa tai luettavaa. Palvelu tarjoaa paljon uutuuskirjoja sekä e- että äänikirjoina, ja kun on kuukausimaksaja, ei haittaa vaikka aloittaisi miljoona kirjaa ja antaisi niiden roikkua omassa kirjahyllyssään keskeneräisinä, kunnes taas on oikeassa fiiliksessä jollekin tietylle kirjalle.

Erityisen hauskaa on ollut automatkoilla, joilla lapset ovat kuunnelleet Supermarsuja, Harry Pottereita tai Mauri Kunnaksen kirjoja. Miten kätevää, ettei tarvitse pelätä hukkaavansa perinteisen äänikirjan CD-levyjä! Kuopuskin rauhoittuu kuuntelemaan tarinoita, ja toistelee parhaita paloja meille muille vielä kauan aikaa jälkeenpäinkin. Esiteineille kelpaavat jo joskus aikuisten dekkarit.

Storytelin palvelussa onnistuu sekin, että vaihtaa kirjan formaatin kesken kaiken. Jos äänikirjaa haluaa lukea e-kirjana, se jatkuu kuunnellusta kohdasta. Yhtäkään kirjaa en tosin ole vielä kokonaan lukenut e-kirjana, sillä en jaksa tihrustaa kirjaa puhelimen näytöltä. Äänikirjat ovat olleet palvelun paras anti minulle.

Alkuvuoden lukuintoni on ollut suorastaan lukemisen hurmaa. Helmetin uusi lukuhaaste on hyvässä vauhdissa, viime vuoden runohaaste on kesken, mutta uusikin on jo aloitettu. Osallistuin kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen ja äänestin Blogistanian parhaat kirjat -äänestyksessä. Yritän kaiken ohessa pienentää blogijonoani, joka on nyt 31 opuksen korkuinen. En millään tunnu pääsevän ajantasalle luettujen ja blogattujen kirjojen kanssa. Viime vuoden hurja lukutahtini (joka johtui pitkästä sairaslomasta) kasvatti blogijononi melkoiseksi vuoreksi, jota valloitan vähitellen.

Viime vuonna innostuin myös Sivumennen-kirjapodcastin kuuntelemisesta. Odotan aina kuumeisesti uutta jaksoa ja nautin suunnattomasti älykkäästä ja inspiroivasta kirjakeskustelusta, jota Jonna ja Johanna siellä käyvät sujuvaan tyyliinsä. Kirjablogien ohella Sivumennen-podcast on nykyään suuri lukukannustajani.

Alkuvuoden ehdottomia helmiä ovat olleet Elena Ferranten Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät, Lucia Berlinin Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia, Maria Jotunin Huojuva talo, Koko Hubaran Ruskeat tytöt, Zadie Smithin Swing Time, Anni Kytömäen Kivitasku ja Anja Erämajan Töölönlahti. Jos vuosi jatkuu samaan tahtiin, tästä on tulossa kaikkien aikojen lukuvuosi. Lukeminen on yhtä juhlaa!

HelMetin lukuhaaste vuodelle 2017 valmistui

 

HelMetin lukuhaaste eteni tänä vuonna tasaisen varmasti ja valmistui hyvissä ajoin, jo 30.10. Viimeisenä kirjana luin Salla Simukan Sisarlan, enkä aivan sattumalta. Kohta 31 (fantasiakirja) oli minulle koko listan vaikein toteutettava, sillä en yleensä lue fantasiaa. Sisarlan vinkkasi minulle oma tyttäreni, jolta pyysin "mahdollisimman lyhyttä fantasiakirjaa".

Blogiarvio puuttuu neljästä kirjasta, mutta yritän saada sellaisetkin aikaan. Tämän urakan ohessa sain vihdoin (vahingossa) valmiiksi myös viime vuoden HelMetin lukuhaasteen. Sanomattakin on selvää, että odotan jo ensi vuoden haasteen julkaisemista. 

Parhaan kirjan valinta tältä listalta on mahdoton tehtävä, mutta suuria elämyksiä olivat muun muassa Leena Krohnin Mehiläispaviljonki, Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet, Hanna Weseliuksen Alma!, Hilary Mantelin Margaret Thatcherin salamurha, Alice Munron Viha, ystävyys, rakkaus, Kurt Vonnegutin Teurastamo 5 ja  Arundhati Royn Äärimmäisen onnen ministeriö. Elena Ferranten Napoli-sarja on myös vuoden tapauksia ja odotan sarjan uusia suomennoksia kuin kuuta nousevaa.

Runoteoksilla kuittasin monta kohtaa ja parhaina niistä jäivät mieleeni Claes Anderssonin Aamu meren rannalla, Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina, Mirkka Rekolan Minä rakastan sinua, Sirkka Turkan Tule takaisin pikku Sheba, Lauri Viidan Kootut runot ja tietysti Henriikka Tavin Esim. Esa, joka nauratti ääneen.

Listan löytö numero yksi on Yrjö Kokon Sudenhampainen kaulanauha, joka oli myös Ylen Kirjojen Suomi -listalla. Heidi Mäkisen Ei saa mennä ulos saunaiholla ansaitsee vuoden yllättäjän tittelin olemalla hauska ja koskettava yhtä aikaa. 

Suurin pettymys listani kirjoista oli Haruki Murkamin Värittömän miehen vaellusvuodet, jolta odotin paljon enemmän ja Marco Vichin Komisario Bordelli, joka ei lähtenyt aivan niin lentoon kuin odotin. 

Lukemisen arvoisia kirjoja nämä ovat kuitenkin jokainen: 

1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis: Mirkka Rekola: Minä rakastan sinua minä sanon sen kaikille
2. Kirjablogissa kehuttu kirja: Sinikka Vuola: Replika
3. Suomalainen klassikkokirja: Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina
4. Kirja lisää hyvinvointiasi: Leena Krohn: Mehiläispaviljonki, Kertomus parvista
5. Kirjassa liikutaan luonnossa: Yrjö Kokko: Sudenhampainen kaulanauha
6. Kirjassa on monta kertojaa: Anneli Kanto: Lahtarit
7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja: Elena Ferrante: Uuden nimen tarina
8. Suomen historiasta kertova kirja: Petri Tamminen: Suomen historia
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja: Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis: Pauliina Haasjoki: Pääskynen ja lepakko
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja: Patti Smith: Uneksuntaa
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja: Claes Andersson: Aamu meren rannalla, Sisäänhengitys, uloshengitys
13. Kirja "kertoo sinusta": Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella: Marco Vichi: Komisario Bordelli
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen: Juuli Niemi: Et kävele yksin
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja: Han Kang: Vegetaristi 
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista: Benedict Zilliacus: Vuoren varjo
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa: Heidi Mäkinen: Ei saa mennä ulos saunaiholla
19. Yhdenpäivänromaani. Agatha Christie: Seitti 
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö: George Saunders: Sotapuiston perikato 
21. Sankaritarina: Javier Cercas: Salamiin soturit
22. Kuvitettu kirja: Tammen kultainen lastenrunokirja (kuvittaja Salla Savolainen)
23. Käännöskirja: Hilary Mantel: Margaret Thatcherin salamurha
24. Kirjassa selvitetään rikos: Agatha Christie: Askel tyhjyyteen
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole: Pekka Kytömäki: Valo pilkkoo pimeää
26. Sukutarina: Anne Tyler: Päivällinen Koti-ikävän ravintolassa
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja: Lauri Viita: Ne runot, jotka jäivät
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan: Raymond Carver: Vielä yksi asia
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia: Jyrki Vainonen: Linnunpöntön rakentaja
30. Kirjan nimessä on tunne: Alice Munro: Viha, ystävyys, rakkaus
31. Fantasiakirja: Salla Simukka: Sisarla
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta: Annie Proulx: Lyhyt kantama
33. Kirja kertoo Intiasta:  Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö 
34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt: Henry James: Naisen muotokuva
35. Kirjan nimessä on erisnimi: Hanna Weselius: Alma!
36. Elämäkerta tai muistelmateos: Tuula Levo: Tuulenajama
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta: Gösta Ågren: Tääl
38. Kirjassa mennään naimisiin: Elena Ferrante: Loistava ystäväni
39. Ikääntymisestä kertova kirja: Tahar Ben Jelloun: Tyyntä Tangerissa
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä: Chimanda Ngozi Adichie: Meidän pitäisi kaikkien olla feministejä
41. Kirjan kannessa on eläin: Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba
42. Esikoisteos: Henriikka Tavi: Esim. Esa
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään: Jo Nesbø: Veritimantit
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta: Terhi Törmälehto: Vaikka vuoret järkkyisivät
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja: Sari Pöyliö: Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä
46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja: Katherine Mansfield: Kanarialintu
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit: Agatha Christie: Ruumis kirjastossa (kirjassa selvitetään rikos ja kirjailija on julkaissut yli 20 teosta)
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän: Kristina Carlson: Maan ääreen 
49. Vuoden 2017 uutuuskirja: Ian McEwan: Pähkinänkuori
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja: Kurt Vonnegut: Teurastamo 5

Hyvää uutta vuotta 2018!

Luin 100 kirjaa

Tässä se nyt on: Seinäjoen kaupunginkirjaston lukuhaasteen 100 kirjaa. Ne tuli luettua ja vähän ylikin - 104, jos tarkkoja ollaan. Olen iloinen, että tämä onnistui ja ennen kaikkea olen iloinen näistä hyvistä kirjoista, jotka luin:


JOULUKUU 2016

1. Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistossa (oma)
2. Arthur Conan Doyle: Punaisten kirjainten arvoitus (kirjastosta)
3. Seita Vuorela: Lumi (oma)
4. Ernest Thompson Seton: Villejä eläimiä (oma)

TAMMIKUU 2017

5. Hanna Weselius: Alma! (joulupukki toi)
6. Leena Krohn: Mehiläispaviljonki, Kertomus parvista (oma, TBR100)
7. Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet (joulupukki toi)
8. Tuula Levo: Tuulenajama (kirjastosta)
9. Petri Tamminen: Suomen historia (oma)
10. Gabriel Garcia Marquez: Sadan vuoden yksinäisyys (oma, TBR100)
11. Pauliina Haasjoki: Pääskynen ja lepakko (oma)
12. Pekka Kytömäki: Valo pilkkoo pimeää (oma)

HELMIKUU 2017

13. Göstä Ågren: Tääl (oma)
14. Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (oma)
15. Alice Munro: Viha, ystävyys, rakkaus (oma, TBR100)
16. Yrjö Kokko: Sudenhampainen kaulanauha (kirjastosta)
17. Chimanda Ngozi Adiche: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä (lainasin koulusta)
18. Heidi Mäkinen: Ei saa mennä ulos saunaiholla (lainasin ystävältä)
19. Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba (oma)
20. Lauri Viita: Ne runot, jotka jäivät (kirjastosta)
21. Katherine Mansfield: Kanarialintu (oma, TBR100)
22. Sinikka Vuola: Replika (joulupukki toi)
23. Henriikka Tavi: Esim. Esa (oma)

MAALISKUU 2017

24. Sari Pöyliö: Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä (kirjaston kierrätyshyllystä)
25. Han Kang: Vegetaristi (arvostelukappale)
26. Agatha Christie: Askel tyhjyyteen (äänikirja, kirjastosta)
27. Annie Proulx: Lyhyt kantama (oma, TBR100)
28. George Saunders: Sotapuiston perikato (kirjastosta)

HUHTIKUU 2017

29. Anneli Kanto: Lahtarit (arvostelukappale)
30. Mirkka Rekola: Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (oma)
31. Patti Smith: Uneksuntaa (oma)
32. Elena Ferrante: Loistava ystäväni (oma)
33. Javier Cercas: Salamiin soturit (oma)
34. Elena Ferrante: Uuden nimen tarina (oma)
35. Raymond Carver: Vielä yksi asia (oma, TBR100)

TOUKOKUU 2017

36. Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet (oma)
37. Terhi Törmälehto: Vaikka vuoret järkkyisivät (arpajaisvoitto)
38. Juuli Niemi: Et kävele yksin (kirjastosta)
39. Eeva Kilpi: Noidanlukko (oma)
40. Claes Andersson: Aamu meren rannalla (kirjastosta)
41. Katariina Vuorinen: Edith suuteli minua unessa (oma)
42. Benedict Zilliacus: Vuoren varjo (oma)
43. Samuel Bjørk: Minä matkustan yksin (oma)
44. Saila Susiluoto: Siivekkäät ja Hännäkkäät (oma)
45. Agatha Christie: Ruumis kirjastossa (äänikirja, kirjastosta)

KESÄKUU 2017

46. Marco Vichi: Komisario Bordelli (oma)
47. Jo Nesbø: Veritimantit (oma)
48. Fred Vargas: Normandialainen tapaus (oma)
49. Ismo Loivamaa (toim.) ja Salla Savolainen: Tammen kultainen lastenrunokirja (oma)
50. Agatha Christie: Syyttävä sormi (äänikirja kirjastosta)
51. Henry James: Naisen muotokuva (oma, TBR100)

HEINÄKUU 2017

52. Eva-Stina Byggmästar: Onnenvaellus käydään varvasjuoksua (oma)
53. Ian Mc Ewan: Pähkinänkuori (oma)
54. Anne Tyler: Päivällinen Koti-ikävän ravintolassa (oma, TBR100)
55. Hella Vuolijoki: Niskavuoren leipä (kirjastosta)
56. Katja Kallio: Yön kantaja (oma)
57. Liane Moriarty: Nainen joka unohti (oma)
58. Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa (arvostelukappale)
59. Kristina Carlson: Maan ääreen (oma, TBR100)

ELOKUU 2017

60. Hella Wuolijoki: Niskavuoren nuori emäntä (kirjastosta)
61. Jussi Huhtala: Ukkosenjohdatin (arvostelukappale)
62. Petri Turunen: Oodeja kuun orvokille (oma)
63. Hella Wuolijoki: Niskavuoren Heta (kirjastosta)
64. Juuli Niemi: Tuhat tytärtä (kirjastosta)
65. Anna-Leena Härkönen: Laskeva neitsyt ja muita kirjoituksia (oma)
66. Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (oma)
67. Edith Södergran: Kaikkiin neljään tuuleen (oma)
68. Pirkko-Liisa Surojegin (toim. ja kuvittanut): Suomen lasten eläinsatuja (oma)
69. Agatha Christie: Seitti (kirjastosta)
70. C. J. Gardberg: Turun linnan kolme Katarinaa (lainasin ystävältä)

SYYSKUU 2017

71. W. G. Sebald: Saturnuksen renkaat (oma)
72. Antoine de Saint-Exupéry: Yölento (oma)
73. Ida Simons: Tyhmä neitsyt (oma)
74. Jyrki Vainonen: Linnunpöntönrakentaja (oma)
75. Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö (oma, sain lahjaksi ystävältä)
76. Arno Kotro: Sanovat sitä rakkaudeksi (kirjastosta)
77. Nathan Hill: Nix (arvostelukappale)
78. Pierre Lemaitre: Alex (sairaalan kappale ja oma)
79. Patrick Modiano: Kehäbulevardit (oma)
80. Pirkko Soininen: Avataan siiven alta (kirjastosta)
81. J. M. G. Le Clézio: Kaupunki nimeltä Onitsha (oma, TBR100)

LOKAKUU 2017

82. Edith Södergran: Runoja (oma)
83. Alain Mabanckou: Pikku Pippuri (oma)
84. J. M. Coetzee: Michael K:n elämä (oma, TBR100)
85. Hella Wuolijoki: Niskavuoren naiset (kirjastosta)
86. Hella Wuolijoki: Entäs nyt, Niskavuori? (kirjastosta)
87. Lewis Carroll: Kraukijahti (oma)
88. Italo Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (oma, TBR100)
89. Kurt Vonnegut: Teurastamo 5 (oma, TBR100)
90. Merja Virolainen: Olen tyttö, Ihanaa! (kirjastosta)
91. Hilary Mantel: Margaret Thatcherin salamurha (kirjastosta)
92. Juhani Aho: Muistatko - ? (oma)
93. Olli Heikkonen: Jakutian aurinko (oma)
94. Eeva Kilpi: Runoja 1972 - 1976 (oma)
95. Anja Erämaja: Laulajan paperit (oma)
96. Juhani Karila: Omenakrokotiilin kuolema (oma)
97. Tahar Ben Jelloun: Tyyntä Tangerissa (oma)
98. Gabriel García Márquez: Kukapa everstille kirjoittaisi (oma ostos kirjamessuilta)
99. Salla Simukka: Sisarla (oma)
100. Leena Krohn: Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia (oma)

MARRASKUU 2017

101. Katherine Mansfield: Preludi (oma)
102. Juha Hurme: Niemi (arvostelukappale)
103. Cristina Sandu: Valas nimeltä Goliat (kirjastosta)
104. Heidi Köngäs: Sandra (oma)


Kaikista kirjoista en ole ehtinyt blogata, mutta suurimmasta osasta kyllä. Kymmeneltä kirjailijalta luin kaksi tai useamman kirjan ja he ovat tässä:

Hella Wuolijoki  5 (kaikki viisi Niskavuori-näytelmää)
Agatha Christie 4  (neljä dekkaria äänikirjoina)
Elena Ferrante 2 (Napoli-sarjan kaksi ensimmäistä, suomennettua osaa)
Anna-Leena Härkönen 2 (kaksi kolumnikokoelmaa)
Eeva Kilpi 2
Leena Krohn 2
Katherine Mansfield 2

Gabriel Garcia Marquez 2

Juuli Niemi 2

Edith Södergran 2

Pakkohan tältä listalta oli laskea muitakin tilastoja:

Kotimaisia 60
Ulkomaisia 44

Romaaneja 40
Runokokoelmia 24
Novellikokoelmia 13

Dekkareita 10 (joista äänikirjoja 4)

Lanu-kirjoja 6 (ks. Luin lapselle 100 kirjaa -bloggaus, johon listasin kaikki luetut lasten kuvakirjat.)
Näytelmiä 5
Tietokirjoja 4

Kolumnikokoelmia 2

Naisten kirjoittamia kirjoja 61

Miesten kirjoittamia kirjoja 43

Erityisen iloinen olen naisten kirjoittamien kirjojan määrästä, sillä vaikka luin paljon nobelistien kirjoja, naiset johtavat tämän vuoden lukutilastoani. Vanha tuttu linja pitää myös siinä, että luen enemmän kotimaisia kuin ulkomaisia kirjoja. Sivumennen-blogin Hyllynlämmittäjä-haasteeseen sain luettua 13 kirjaa TBR-listaltani ja sekin lämmittää mieltä.

Tämän vuoden ilo ovat olleet runot, joita olen lukenut suorastaan ahmimalla ja löytänyt myös useita uusia suosikkeja. Kiitos Ompulle inspiroivasta runohaasteesta, joka jatkuu edelleen.

Tämä 100 kirjaa -haaste näytti jo jäävän suorittamatta, mutta kun jouduin pitkälle sairaslomalle, lukemisesta tuli päätyöni. Se myös selvästi auttoi yli pahimmasta lamaannuksesta, joka vakavasta sairastumisesta olisi muuten seurannut. Lokakuussa kelpuutin lukupinoon vain alle 200-sivuisia kirjoja, ja niillähän alkoi haaste valmistua. Marraskuussa olenkin palannut tiiliskivien äärelle, kun sain haasteen valmiiksi.

Mikä sitten oli vuoden paras kirja? Mahdotonta valita. Kun nyt silmäilen listaani, mieleen palaa loistavia, oivalluttavia lukukokemuksia ja löytöjä. Esimerkiksi tammikuussa lukemani Weseliuksen Alma!, Krohnin Mehiläispaviljonki ja Puikkosen Eurooppalaiset unet oli niin kova kolmikko, että niilläkin olisi pärjännyt koko vuoden. Klassikoista Marquezin Sadan vuoden yksinäisyys ja Henry Jamesin Naisen muotokuva jättivät ikuiset jäljet. Elena Ferranten Napoli-sarja puolestaan aiheutti hirvittävän ahmimisilmiön ja odotan malttamattomana sarjan uutta suomennosta.

Suurimpana pettymyksenä voin mainita Pierre Lemaitren dekkarin Alex, jota on paljon kehuttu, mutta joka lähinnä onnistui ällöttämään minua. En jättänyt sitä kuitenkaan kesken, joten kyllä sekin onnistui koukuttamaan minut.

Haasteen aloittamisen jälkeen ei ollut varaa jättää kirjoja kesken, koska pinnoja piti kerätä tasaiseen tahtiin. Niinpä kirjat oli valittava erityisellä huolella ja tarkalla vaistolla. Onnistuin valinnoissani mielestäni hienosti ja sain kokea lukemisen juhlaa näiden teosten kera.

Kiitos Seinäjoen kirjastolle hienosta haasteesta ja kanssalukijoille kannustuksesta!

Luin lapselle 100 kirjaa

Kun Seinäjoen kaupunginkirjasto julisti 100 kirjaa -haasteen, ajattelin, etten saa 100 kirjaa luettua, ellen yhdistä ääneen luettuja lastenkirjoja aikuisten kirjalistaani. Kuinkas kävikään! Päädyin lukemaan lapselle 100 kirjaa ja lisäksi omaksi ilokseni 100 aikuisten kirjaa. Ja vähän ylikin. (Aikuisten kirjoista bloggaan 30.11.)

Haalin siis viimeisen 12 kuukauden aikana perheen 4-vuotiaalle kuopukselle luettavaa 100 eri kirjan verran. (Ainoastaan tämän listan Ernest Thompson Setonin Villejä eläimiä on  luettu 9-vuotiaalle pojalle ääneen.) Kirjojen haaliminen on vaatinut pientä aktiivisuutta, sillä jokainen, joka on lukenut pienelle lapselle, tietää, että lapsi haluaa kuulla saman kirjan ainakin viisi kertaa peräkkäin. Tämä tarkoittaa sitä, että jouduin välillä piilottelemaan kirjoja, koska halusin kunnianhimoisesti uusia nimikkeitä tälle listalle, enkä suinkaan lukea 10. kertaa samaa Noksu-kirjaa. Kuopus olisi ehkä pärjännyt jopa yhdellä kirjalla koko vuoden.

No, nyt on pojalle luettu kirja poikineen! Ja minä kun en ole huushollin ainut ääneenlukija, vaan mies ja isotsisarukset ovat myös lukeneet kuopukselle. Tosin aika paljon he ovat lukeneet näitä samoja kirjoja... Uudestaan ja uudestaan. Luettuja kirjojahan on oikeasti paljon enemmän kuin lista näyttää, sillä en kerta kaikkiaan jaksanut merkitä listalle Tammen kultaisia kirjoja, joita meillä luetaan paljon.

Tässä koko lista:

JOULUKUU 2016


1. Mikko Kunnas: Noksu kulkee ja keksii (oma)
2. Elsa Beskov: Pikku Puten seikkailut mustikkametsässä (oma)
3. Mauri Kunnas: Kaksitoista lahjaa joulupukille (oma)
4. Mauri Kunnas: Onnin paras joululahja (oma)
5. Martin Waddell ja Barbara Firth: Kauniita unia, Pikku Karhu (oma)
6. Sven Nordqvist: Viiru ja Pesonen saavat jouluvieraita (oma)
7. Timothy Knapman ja Rebecca Harry: Metsän eläinten joulu (joulupukki toi)
8. Sinikka Palola: Karhuvaari, kartanonherra, Eläinrunoja (joulupukki toi)
9. Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu etsivinä (joulupukki toi)
10. Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatun ja Patun avaruusseikkailu (oma)
11. Markus Majaluoma: Isä, koska joulupukki tulee? (oma)
12. Ernest Thompson Seton: Villejä eläimiä (oma)

TAMMIKUU 2017

13. Gösta Knutson ja Lisbeth Holmberg-Thor: Pekka Töpöhäntä tivolissa (mummun hyllystä)
14. Pirkko Koskimies ja Marja Lindgren: Pupu Tupunan syntymäpäivä (mummun hyllystä)
15. Mauri Kunnas: Koiramäen joulukirkko (mummun hyllystä)
16. Tiina Nopola, Sinikka Nopola ja Markus Majaluoma: Rauhallinen Erkki ja hiutalepoika (junan lastenvaunussa)
17. Tiina Nopola ja Mervi Lindman: Siiri ja Heppa Huoleton (joulupukki toi)
18. Tiina Nopola ja Mervi Lindman: Siirin jouluyllätys (oma)
19. Gillian Shields ja Polona Lovsin: Pupu pikkuruinen (kirjastosta)
20. Elsa Beskov: Auringonmuna (oma)
21. Eric Hill: Pupen tarina-aarre (kuusi Puppe-kirjaa) (kirjastosta)
22. Lena ja Olof Landström: Buu ja Bää ja yllätysvieras (oma)
23. Lucy Cousins: Maisan sateenkaariuni (oma)
24. Elsa Beskov: Ollin hiihtoretki (oma)

HELMIKUU 2017

25. Mauri Kunnas: Majatalon väki ja kaappikellon kummitus (oma)
26. Tove Jansson: Kuinkas sitten kävikään? (oma)
27. Daisy Hirst: Ei käy päinsä Antero (kirjastosta)
28. Eva Eriksson ja Lisa Moroni:  Julia leikkii piilosta (kirjastosta)
29. Louise Fatio ja Roger Duvoisin: Onnellinen leijona karjuu (oma)
30. Timo Parvela ja Taru Castren: Annan ja Antin aamutouhut (oma)

MAALISKUU 2017

31. Mauri Kunnas: Hyvää yötä, Herra Hakkarainen (oma)
32. Stephen Mackey: Miki ja kuunkukka (oma)
33. David Mckee: Elmeri ja valaat (oma)
34. Kim Lewis: Kauniita unia, Niilo (oma)
35. Lucy Cousins: Maisa, Keke ja heiluva hammas (oma)
36. Alan McDonald ja Lizzie Sanders: Tiheikön väki ja suuri tulva (oma)
37. Kristiina Louhi: Tomppa on iso (oma)
38. Katherine Janousch ja Mervi Lindman: Ilona ja iloinen laastari (oma)
39. Tiina Nopola ja Mervi Lindman: Siiri ja hurja Hunskeli (kirjastosta)
40. David Walliams ja Tony Ross: Karhu, joka sanoi PÖÖ (kirjastosta)
41. Lisa Moroni ja Eva Eriksson: Varo krokotiilia! (oma)
42. Debi Gliori: Veera haluaa oman peittonsa (oma)
43. Claire Freedman ja Daniel Howarth: Pihan pienet vieraat (kirjastosta)

HUHTIKUU 2017

44. Mauri Kunnas: Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä (oma)
45. Andrew Murray ja Jack Tickle: Unelias laiskiainen (oma)
46. Juhani Känkänen: Hyvää huomenta, Apo Apponen (kirjaston poistomyynnistä)
47. Nora Surojegin ja Pirkko-Liisa Surojegin: Pikkupöllö (oma)
48. Riina Katajavuori: Herra Paasio (oma)

TOUKOKUU 2017

49. Kristiina Louhi: Tompan joulu (oma)
50. Barbro Lindgren ja Olof Landström: Hyvänen aika, Pekka! (oma)
51. Jukka Itkonen ja Matti Pikkujämsä: Kaupunkiretki, lastenrunoja (kirjastosta)
53. Kirsi Kunnas ja Maija Karma: Tiitiäisen satupuu (oma)

KESÄKUU 2017

54. Ismo Loivamaa (toim.) ja Salla Savolainen: Tammen kultainen lastenrunokirja (oma)
55. Max Velthuijs: Sammakko on sammakko (kirjastosta)
56. Alan MacDonald ja Lizzie Sanders: Esikko ja pikku karkulaiset (oma)
57. David McKee: Elmeri ja hirviö (kirjastosta)
58. Kirsi Kunnas ja Pia Westerholm: Tiitiäisen kissa- ja koiraystävät (oma)
59. Pirkko Koskimies ja Marja Lindgren: Mihin menet Pupu Tupuna? (mökkikirja)
60. Martin Waddell ja Barbara Firth: Pikku karhun kootut seikkailut (mökkikirja)
61. Astrid Lindgren ja Björn Berg: Eemelin metku nro 325 (mökkikirja)
62. Mikko Kunnas: Noksu urheilee (kirjastosta)
63. Michael Bond ja R. W. Alley: Paddington hyppää kyytiin (mökkikirja)
64. Camp Lindsay ja Jonathan Langley: Maailman suurin sänky (mökkikirja)

HEINÄKUU 2017

65. Mauri Kunnas: Koiramäen lapset ja näkki (oma)
66. Mauri Kunnas: Kesä Koiramäessä (oma)
67. Sue Porter: Pikkukanin päivä (oma)
68. AnnetteTison ja Talus Taylor: Barbapapan arkki (oma)
69. Mauri Kunnas: Herra Hakkarainen harrastaa (oma)
70. Marco Campanella: Hermanni Hiiri haluaa pikkuveljen (oma)
71. Juhani Känkänen: Ilo irti, Apo Apponen! (oma)
72. Jukka Itkonen ja Camilla Pentti: Kaikki hyvin kasvimaalla (kirjastosta)

ELOKUU 2017

73. Jukka Itkonen ja Matti Pikkujämsä: Astronautin rusinapulla (kirjastosta)
74. Riina Katajavuori ja Crister Nuutinen: Sumuvuoren merirosvo (oma)
75. Pirkko-Liisa Surojegin (toim ja kuvittanut): Suomen lasten eläinsatuja (oma)
76. Mauri Kunnas: Viikingit tulevat!(oma)

SYYSKUU 2017

77. Riitta Uusitalo: Armi on vauva (oma)
78. Mikko Kunnas: Noksu auttaa (oma)
79. Elsa Beskov: Pikku Lassi puutarhassa (oma)
80. Julia Donaldson: Urhea pikku Mörkyli (oma)
81. Mauri Kunnas: Herra Hakkaraisen aakkoset ja numerot (oma)
82. Eläinsatujen aarteita de la Fontainen mukaan (oma)
83. Jeanne Willis: Äiti, rakastatko minua? (oma)
84. Mauri Kunnas: Hurjan hauska autokirja (oma)
85. Richard Scarry: Touhulan väen iloinen kirja (oma)
86. Gunilla Wolde: Sanna hammaslääkärissä (oma)
87. Elsa Beskov: Nappu, Nutta ja pikku Terho (oma)
88. Terttu Aakko ja Esko Heikkilä: Meillä välähtää, hölmöläistarina (oma)
89. Ulf Stark ja Markus Majaluoma: Ihmepoika (oma)
90. Gunilla Bergström: Mikko Mallikas panee töpinäksi (oma)
91. Kati Närhi: Alpi Kevätkuono ja kadonnut ystävä (oma)
92. Katri Tapola ja Kristiina Louhi: Maunon maja (oma)

LOKAKUU 2017

93. Stephen Mackey: Miki (oma)
94. Babette Cole: Prinsessa Hoksnokka rikkoo sääntöjä (oma)
95. Anna Meunier ja Gerda Müller: Kaisa ja pupu (oma)
96. Gösta Knutson ja Lisbeth Holmberg-Thor: Pekka Töpöhäntä ja lumiukko (oma)
97. Gösta Knutson ja Lisbeth Holmberg-Thor: Pekka Töpöhäntä ja kummitus (oma)
98. Jutta Labgreuter ja Stefanie Dahle: Kaikista rakkain (kirjastosta)
99. M. Christina Butler ja Tina Macnaughton: Pikkuhiiri ja täysikuu (kirjastosta)
100. Alan Durant ja Ross Collins: Pikkumörön painajainen (kirjastosta)
101. Todd Parr: Ei haittaa, jos on erilainen (oma)
102. Pittau ja Gervais: Seepralta lorahti pissa (kuopus sai lahjaksi)
103. Gunilla Wolde: Sanna päiväkodissa (oma)
104. Janosch: Suuri Panama-kirja (oma)
105. Tittamari Marttinen ja Teresa Bast: Ahti yökylässä (oma ostos kirjamessuilta)
106. Jukka Itkonen ja Matti Pikkujämsä: Hirvi irvistää (kirjastosta)

MARRASKUU 2017

107. Janosch: Kuinka Tiikeri oppi laskemaan (oma)
108. Aira Savisaari ja Janne Harju: Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari (oma)
109. Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu supersankareina (oma)
110. Mauri Kunnas: Joulutarinat (Sisältää tarinat Joulupukki, Kaksitoista lahjaa joulupukille ja Joulupukki ja noitarumpu), äänikirja (kirjastosta)
111. Sanna Pelliccioni: Onni-pojan seikkailut (oma)
112. Raymond Briggs: Lumiukko (oma)
113. Gunilla Wolde: Teemu leipoo (oma)
114. Tiina Nopola ja Mervi Lindman: Siiri ja kamala possu (kirjastosta)
115. Viktor Rydberg ja Harald Wiberg: Kotitonttu (oma)


Laskin tietysti vähän tilastoja ja ylivoimaisesti edustetuin kirjailija listallani on Mauri Kunnas. Häneltä luin vuoden aikana 14 eri kirjaa kannesta kanteen! (Tosin kaksi niistä luki Lars Svedberg, kun kuuntelimme Mauri Kunnaksen Joulutarinat äänikirjana.) Voitte arvata, että tervehdin ilolla Kunnaksen Finlandia Junior -ehdokkuutta ja pidän sormia ja varpaita pystyssä hänen voitolleen.

Juuri eilen kuopus totesi, että "Kaikki kirjat on kirjoittanut Mauri Kunnas". Poika kun on nykyisin tarkka siitä, että kirjan kannesta luetaan jokainen sana. "Mitä tässä lukee?" hän kysyy ja osoittaa sanoja. Mauri Kunnas on lukenut aika monessa kirjan kannessa...

Yllättäen suomalaisia kirjoja näistä luetusta 115 kirjasta on vain 54, siis vajaa puolet. Olen suitsuttanut suomalaisen lastenkirjallisuuden tasokkuutta ja laajaa tarjontaa niin kauan kuin muistan, mutta lopulta luettavaksi päätyi paljon myös käännettyä lastenkirjallisuutta.

Suosituimmat lastenkirjailijat meillä tänä vuonna olivat

a) suomalaisista: Mauri Kunnas (14), Tiina Nopola (5), Jukka Itkonen (4),  Aino Havukainen ja Sami Toivonen (3), Mikko Kunnas (3), Sanna Pelliccioni (3), Riina Katajavuori (2), Kirsi Kunnas (2), Kristiina Louhi (2), Juhani Känkänen (2) ja Pirkko Koskimies (2).

b) ulkomaisista: Elsa Beskov (5), Janosch (5), Martin Waddell (5), Gösta Knutson (3), Gunilla Wolde (3), Lucy Cousins (3), Stephen Mackey (2) ja Alan McDonald (2).

Suurin osa luetuista kirjoista on omia kirjoja (86), ja niitä on luettu tosi paljon, sillä kuopus on nyt neljäs lapsi, jolle niitä luetaan. Ymmärrätte varmaan, että välillä etsin kirjastosta uusia lastenkirjoja suorastaan epätoivoisena ja piilottelen vanhoja kirjoja. Ilahdun joulupukin tuomista uusista lastenkirjoista joka vuosi, vaikka onhan noita aika monta kirjaa jo ennestään.

Lapsen suosikkikirjat vaihtuvat aika ajoin. Nyt hänen suosikkejansa ovat Mauri Kunnaksen Herra Hakkaraisen aakkoset ja numerot ja syyslomavieraiden tuoma Pittaun ja Gervaisin Seepralta lorahti pissa. Hänen ikisuosikkinsa on myös Riitta Uusitalon Armi on vauva, jossa Armi-nimen tilalle vaihdetaan hänen oma nimensä ja jota luetaan aivan miten sattuu hassutellen ja muunnellen siitä syystä, että se on luettu ääneen varmaan sata kertaa.

Lapselle lukeminen on hauskaa. Se rauhoittaa sekä lapsen että aikuisen illalla tai milloin vaan. Tietysti lukemisesta on myös hyötyä lapselle, mutta tärkeintä ovat kyllä yhteiset hetket.

Lukuvinkkejä 9-vuotiaalle pojalle

Lukuviikon juhliminen on yhtä lukemista. Toiveissa on tietysti, että kaikenikäiset lukisivat ja lukukipinä syttyisi lapsille, joiden lukemisharrastus on viime vuosina hälyttävästi hiipunut. (Tästä aiheesta kirjoittaa Luetaanko tämä? -blogin Kia.)

Olen kahden viime vuoden Lukuviikoilla kirjoittanut poikani lukemisesta, koska poikien lukeminen on vähentynyt vielä enemmän kuin tyttöjen lukeminen. Omasta kokemuksesta myös tiedän, että pojan lukeminen vaatii vanhemmilta enemmän motivointia kuin tyttöjen lukeminen. Kun poika oli 7-vuotias, keräsin vinkkejä siitä, kuinka 7-vuotiaan pojan voisi houkutella lukemaan ja viime vuonna keräsin lukuvinkkejä 8-vuotiaalle pojalle.


Onko mikään muuttunut? Lukeeko poika yhtään enemmän tai erilaisempia kirjoja kuin pienempänä?

Voin suoraan myöntää, että meillä toimii edelleen lahjontaperiaate, eli poika saa lukemistaan kirjoista peliaikaa. Nyt on kuitenkin edistytty niin, että luettuja kirjoja pitää olla kaksi, ennen kuin on tienannut puolen tunnin peliaikansa. Tämä on pojan itsensä ehdottama uusi sääntö, jonka inspiraationa on siskojen lukuinto: tytöt saavat puoli tuntia peliaikaa kolmesta luetusta kirjasta.

Edelleen poika lukee Aku Ankkoja päivittäin - aina vähintäänkin välipalalla tai iltapalalla ja nukkumaan mennessään. Aku Ankka -kansioita on keittiössä ja pojan kirjahyllyssä tyrkyllä juuri näitä hetkiä varten. Lisäksi hän saa aina kauppareissulla Aku Ankan taskukirjan, jos hän sellaista hoksaa haluta. Saatan jättää karkit ostamatta, mutta en koskaan jätä ostamatta pyydettyä kirjaa.

Toinen suuri lukutaidon kehittäjä ovat Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat. Meille on kertynyt niitä jonkinlainen pino omaksi asti, ja niitä luetaan yhä uudestaan ja uudestaan (myös pojan siskot lukevat näitä). Pojalla on kirjoissa suosikkikohtansa, joita hän käy esittelemässä minulle ja nauraa hekottaa niin, etten meinaa ymmärtää vitsistä mitään.


Meidän 9-vuotiaalla pojallamme on edelleen samat lukumieltymykset, kuin hänellä oli kaksi vuotta sitten: kirjan pitää olla hauska ja siinä pitää olla kuvia, muuten ei nappaa. Andy Stantonin Herra Gummit edustavat tätä osastoa parhaimillaan, ja ne luetaan sitä mukaa kuin niitä suomennetaan.


Jotakin merkittävää edistymistä pojan lukutaidossa tapahtui joululomalla. Olin lainannut hänelle hänen omasta pyynnöstään David Walliamsin Gangsterimummin, jota oli suositeltu kirjaston kirjavinkkauksessa. Hän luki kirjan lähes yhdeltä istumalta, koska se oli niin hauska, mutta sitten hän olikin sen lopusta aivan järkyttynyt. Näin hänen kasvoistaan, että nyt oli kirja koskettanut syvältä.

Gangsterimummin jälkeen hän luki koulun 3. luokan lukudiplomikirjoista viimeisen, joka oli Roald Dahlin Iso Kiltti Jätti - kaikista paksuin kirja tämän vuoden lukudiplomikirjoista, ja siksi viimeiseksi jäänyt. Sen juoni oli elokuvasta jo tuttu, eikä kirjan lukemiseen mennyt kuin pari päivää. Lukuinto jatkui joululahjakirjan, J. K. Rowlingin Harry Potter ja salaisuuksien kammio -kirjan, lukemisella. Jim Kayn loistava kuvitus siivitti lukemista, ja varmastikin ylipäätään mahdollisti sen. (Tästä kuvitetusta Harry Potter -sarjasta hankin varmaan jokikisen omaksi, sillä meillä on kasvamassa vielä yksi poika, jolle aion nämä säästää.)


Kevään aikana poika on lukenut satunnaisesti vähän sitä ja tätä, mutta ehdottomasti eniten Neropatteja. Kuvassa oleva Mila Teräksen Noitapeili oli myös kirjavinkkauksen perusteella lainassa, ja poika kyllä luki sen, mutta ei selvästikään ole fantasiakirjojen ystävä (poikkeuksena Harry Potterit). Juoni oli hänen mielestään vähän liian sekava.

Parissa vuodessa pojan lukutaito on siis hiukan kehittynyt, sillä kirjat ovat selvästi paksumpia ja niissä saa olla jo enemmänkin tekstiä. Kuvat ovat kuitenkin edelleen toivottuja, elleivät jopa välttämättömiä, lukuinnon virittäjinä.

Kiittelen koulun lukudiplomia, jonka poika on suorittanut joka vuosi, ja jatkaa suorittamista varmastikin ensi vuonna. Siihen kuuluu vuosittain kuusi kirjaa, joista käydään keskustelemassa opettajan kanssa (kolmesta kirjasta kerrallaan). Kun lukudiplomin tekeminen on koulussa ennemminkin sääntö kuin poikkeus, voisi sanoa, että koulu on tehnyt kaiken, minkä se voi lasten lukuinnon sytyttämisen hyväksi. Loppu on vanhempien vastuulla, ja poikien lukuinnon hennon liekin ylläpito vaatii kyllä työtä, ainakin meillä.

Mukavaa Lukuviikon jatkoa!

Tänä vuonna Lukukeskuksen Lukuviikkoa vietetään 40. kerran ja teemana on omien lempikirjojen vinkkaaminen. Myöhemmin tällä viikolla 11-vuotias Anna-tyttökin vinkkaa lempikirjansa.