Eniten minua kiinnostaa tie -blogin Suketus haastoi vuosi sitten lukemaan sota-aiheisia kirjoja. Tartuin tietysti haasteeseen, sillä luen paljon kotimaista kirjallisuutta, jossa aihetta ei voi välttää. Toisaalta luin vuonna 2013 hyvin paljon jatkosodan aikaan sijoittuvia opuksia, joten olin haasteen aloittaessani kahden vaiheilla, jaksanko tarttua enää vuonna 2014 yhteenkään (jatko)sotaisaan kirjaan. Ikävä kyllä jatkosodan lisäksi maailmassa on käyty muitakin sotia, joten luettavaa kertyi tänäkin vuonna.
Lukemani sota-aiheiset tai sotaa sivuavat kirjat siinä järjestyksessä, kun ne vuoden aikana luin:
Kjell Westö: Kangastus 38 (sodan uhka vuonna 1938, Suomen sisällissota 1918)
Kjell Westö voitti Kangastus 38 -teoksellaan Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon tänä vuonna. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1938, ja vaikka Suomessa ei tuolloin ollut vielä sota, Euroopassa oli vahva sodan uhka, koska Saksa laajensi aggressiivisesti alueitaan. Kirjassa kerrotaan todentuntuisesti tuonaikaisesta Suomen ilmapiiristä, mutta palataan myös vuoteen 1918. Sisällissodan traumat vaikuttavat olennaisesti kirjan henkilöiden elämään.
J. L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat (Suomen sota 1808 - 1809)
Tämä klassinen runoteos 1800-luvulta on edelleenkin yllättävän helppolukuinen. Teos muovasi perustavalla tavalla käsityksen suomalaisista, sankarillisista sotilaista ja nostatti kansallishenkeä. Vasta Väinö Linna pystyi Tuntemattomassa sotilaassaan murtamaan runebergiläistä ihannekuvaa.
Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme (Venäjän vallankumous, I ja II maailmansota)
Riikka Pelon kauniissa Finlandia-voittajassa ei varsinaisesti kuvata sotaa, mutta ihmisten elämä on muuttunut perusteellisesti Venäjän vallankumouksen ja I maailmansodan takia. Runoilija Marina Tsvetajeva ja hänen tyttärensä elävät vallankumouksen jälkeen maanpaossa, mutta palaavat myöhemmin Neuvostoliittoon. Kirjan lopussa eletään vuotta 1941, jolloin taustalla riehuu II maailmansota.
Jelena Kuzina: Anna Ahmatova, koditon (I ja II maailmansota)
Jelena Kuzinan kirjoittama Anna Ahmatova, koditon -elämäkerta on raastavaa luettavaa runoilijasta, joka jäi Neuvostoliittoon Venäjän vallankumouksen jälkeen. Ahmatova kuvasi runoissaan Stalinin vainoja ja II maailmansodan aikaista Leningradin piiritystä sellaisella intensiteetillä, että lukija mykistyy. Ahmatova puhui itsestään ja aikalaisistaan kadotettuna sukupolvena, joka joutui kokemaan kaksi maailmansotaa
Joel Lehtonen: Kuolleet omenapuut (Suomen sisällissota 1918)
Lehtosen Kuolleet omenapuut on novellikokoelma, jonka kaikki novellit eivät suinkaan ole sotanovelleja. Teoksen yhtenä teemana kulkee kuitenkin köyhälistön ja herrakansan välinen juova, joka syveni sisällissodaksi vuonna 1918. Yhdessä novellissa kuvataan Aapeli Muttisen sotakokemuksia valkoisten riveissä.
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys (jatkosota)
Kinnusen hieno esikoisteos Neljäntienristeys kuvaa kuusamaloissuvun historiaa kolmen sukupolven ajalta. Sotaa kuvataan sekä rintamalla että kotirintamalla.
Rascal ja Sophie: Tinka (Korean sota)
Belgialaistekijöiden lastenkirja kertoo Tinkasta, jonka synnyinmaassa käydään sotaa ja pieni vauva lähetetään ulkomaille turvaan. Teoksesa kuvataan kauniisti adoptiolapsen elämää ja hänen sopeutumistaan menneisyyteensä.
Mario Vargas Llosa: Keltin uni (I maailmansota, Irlannin pääsiäiskapina 1916)
Argentiinalainen nobelisti Mario Vargas Llosa kertoo Keltin unessa irlantilaisesta maailmanparantajasta, Roger Casementistä. Casement matkusti ensin töihin Belgian Kongoon kumiviljelmille ja myöhemmin Amazoniaan. Hänen näkemänsä kauhukuvat ja ihmisten alistaminen herättivät hänessä vahvan kansallistunteen, sillä hän näki myös synnyinmaansa Irlannin kärsivän Iso-Britannian vallan alla. Hän osallistui Irlannin pääsisäisviikon kapinaan vuonna 1916 ja hänet teloitettiin maanpetturina. Ihmeellinen elämäntarina.
Anni Kytömäki: Kultarinta (Suomen sisällissota 1918)
Anni Kytömäen kaunis esikoisteos Kultarinta kertoo isän ja tyttären tarinan. Heidän elämänkohtaloihinsa vaikuttaa Suomen sisällissota.
Anitta Kaitajärvi: Rikotut kuvat (jatkosota)
Kaitajärven esikoisteos Rikotut kuvat kertoo Neuvostoliiton sotavankeudesta vapautetun suomalaismiehen tarinaa. Kuvauksen kohteena on myös kotirintamaelämä sekä venäläisten sotavankien kohtalo.
Henryk Sienkiewiz: Bartek sankari (Saksan - Ranskan sota 1870)
Nobelisti Sienkiewizin Bartek Sankari on Runebergin sankarin, Sven Tuuvan hengenheimolainen. Bartek Sankari joutuu historian tapahtumien pyörteisiin ja tempaistaan mukaan Saksan-Ranskan sotaan. Sotilaana hän onkin melkoinen menestyjä, vaikka ei älynlahjoiltaan ole mitenkään mainittava tapaus.
Keijo Korhonen: Poika, kertomus kylästä joka kerran oli (jatkosota)
Keijo Korhonen muistelee lapsuuttaan kainuulaiskylässä. Lapsuuden taustalla vaikuttaa Suomen jatkosota, joka painaa leimansa perheen arkeen. Siitä huolimatta lapsuus on turvallinen.
Terhi Rannela: Punaisten kyynelten talo (Kambodzan - Vietnamin sota 1970)
Rannelan Punaisten kyynelten talo on kirjailijan ensimmäinen aikuisten kirja. Rannela kertoo kauhistuttavan tarinan punakhmerien vallan ajasta Kambodzassa. Kirjaan jää kuitenkin toivo, joka antaa syyn jatkaa elämää.
Ihminen sodassa -haastetta varten tuli luettua yhteensä 13 kirjaa, joten ansaitsin haasteessa majurin arvon. Haaste oli inspiroiva, ja sodankuvauksia tuli vastaan paljon, vaikka en tietoisesti niitä ensin hakenut. Haaste eli omaa, vahvaa elämäänsä - eikä aihe näytä häviävän ihmiskunnan todellisuudestakaan.