Camilla Läckberg: Pahanilmanlintu

Camilla Läckberg: Pahanilmanlintu, 2011
Alkuteos: Olycksfågeln, 2006
Suomentaja: Outi Menna
Kustantaja: Schildts Kustannus Oy
atschi!-pokkarit, 2011
Sivuja: 418


Camilla Läckbergin dekkarisarjan neljäs osa, Pahanilmanlintu, on varmaa ja vakuuttavaa kerrontaa. Dekkari on hyvä, jos se saa valvomaan yöllä, ja tämä saa. Tuttuun tapaan tässäkin Läckbergissä seurataan paitsi rikostutkintaa, myös sivutarinaa syyllisen elämästä, ja tarinat etenevät sulavasti rinnakkain, kunnes lopulta yhdistyvät.

Nyt Erika Falck ja Patrik Hedström ovat menossa naimisiin ja suunnittelevat häitään. Patrik joutuu kuitenkin tutkimaan kolaria, jossa kaikki ei ole niin kuin ensin näyttää. Kun paikkakunnalle saapuu vielä tosi-tv-ryhmä kuvaamaan "Fucking Tanum" -nimistä roskasarjaa, on Tanumsheden poliisilla kohta kädet täynnä työtä. Patrik ehtii lopulta nipin napin taluttamaan ihanan Ericansa alttarille.

Pahanilmanlinnussa on kaksi teemaa ylitse muiden: Toinen teema on ilman muuta kosto, kuten rikoskirjoissa yleensä on. Toinen teema on tosi-tv-sarjojen armoton maailma. Läckberg saa nämä yhdistettyä, vaikka kuljettaa niitä myös erillään. Koston taustalla oleva tarina on köykäinen. Siinä kerrotaan kaksossisaruksista, jotka ottavat oikeuden omiin käsiinsä ja alkavat etsiä rattijuoppoja, jotka ovat aiheuttaneet jonkun kuoleman. Kaksosten elämäntarina on aivan epäuskottava, mutta ajatus rattijuoppojen rankaisemisesta on varmasti aito. Kuinkahan paljon vihaa jää kytemään heitä kohtaan, jotka istuvat juovuksissa ratin taakse ja aiheuttavat viattoman ihmisen kuoleman? Jostain on mieleeni jäänyt ajatus, että "rattijuopon auto on ase".

Tosi-tv-elämästä Läckberg ottaa kaiken irti. Fucking Tanum -sarjaan valitut tyypit ovat pinnallisia ja onnettomia friikkejä. He ovat valmiit ryyppäämään ja harrastamaan seksiä kameroiden edessä saadakseen julkisuutta. Kun eräs sarjassa esiintyvistä nuorista murhataan, tv-sarjan tuottaja ja media ottavat tapahtumasta kaiken irti. Sarjaa ei keskeytetä, vaan koko pakettia myydään entistä innokkaammin. Uudet, huikeat katsojaluvut saavat tuottajan hykertelemään tyytyväisenä, vaikka nuori ihminen on kuollut. Puistattavaa.

Pahanilmanlintu ei ollut aivan yhtä hyvä, kuin Läckbergin edellinen teos, Kivenhakkaaja. Aion kuitenkin jatkaa sarjan lukemista. Silti pieni tauko on varmasti paikallaan, eli Erica ja Patrik saavat nyt nauttia hetken aikaa auvoisasta avioelämästä, ja minä tartun välillä muihin dekkareihin.