R. L. Stevenson: Musta nuoli

R. L. Stevenson: Musta nuoli, 5. painos, 1957
Alkuteos: The Black Arrow, 1883
Suomentaja: ?
Kuvitus: Poika Vesanto
Kansi: Aarne Kotilainen
Kustantaja: Otava, Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarja
Sivuja: 302


Nuortenkirjaviikkoni klassikko-osastoa edustaa R. L. Stevensonin romanttinen seikkailukirja Musta nuoli. Teos sijoittuu keskelle ruusujen sotaa, 1400-luvun Englantiin. Ruusujen sota (1455-1485)
käytiin kahden vallasta taistelevan suvun, Lancasterin ja Yorkin, välillä. Taisteluja oli useita ja niissä menehtyi paljon aatelistoa. Sodan voitti Yorkin suku ja valtaan nousi Richard III (Kyttyräselkä), joka lopulta kaatui sodan viimeisessä taistelussa, jossa valta siirtyi Tudorin suvulle, Henrik VII:lle (tiedot Wikipediasta).

Musta nuoli pohjautuu löyhästi historiallisiin faktoihin. Siinä on sankarina Richard Shelton -niminen nuori aatelismies. Hän on rehellinen ja vilpitön 17-vuotias, joka joutuu keskelle Lancasterien ja Yorkien valtataistelua sir Daniel -nimisen aatelismiehen holhokkina. Sir Daniel on häikälemätön ja ahne aatelinen, joka on sekaantunut myös nuoren Richardin isän murhaan. Sodasssa hän vaihtaa puolta aina sen mukaan, kumpi suvuista on vallassa ja kummasta puolesta hän hyötyy eniten. Epäilemättä tällaisia kieroilijoita on sota-aikoina paljonkin: "Mutta tässä ei niitetä kunniaa, minä jään Kettleyhin siksi kunnes saan varmat tiedot sodasta, ja silloin yhdyn voittajaan. Älä puhu pelkurimaisuudesta, se on vain viisautta, Dick. Tämä maa raukka on niin täynnä kapinaa, ja kuninkaan nimi vaihtuu niin usein, ettei yksikään mies tiedä, mitä huomispäivä tuo myötään. Hupsut yltiöpäät pitävät hoppua, mutta järkimies malttaa odottaa."

Musta nuoli tulee kirjalle nimeksi koston välineestä. Levottomien aikojen keskellä on niitä, joiden kodit ja maat on riistetty. He asuvat metsissä henkipattoina ja yrittävät selvitä joten kuten. Metsäsissi, nimimerkki John Kostaja, virittää kirjan alussa mustan nuolensa surmaamaan erään sotakonkarin. Hän lähettää sir Danielin hallitsemaan linnakkeeseen viestin, jossa ilmoittaa seuraavat mustan nuolen uhrit. Kostolistalla on myös sir Daniel, mistä syystä nuori Richard alkaa nähdä holhoojansa uudessa valossa.

Taistelujen ja kahokoiden keskellä Richard kohtaa valepukuisen, 16-vuotiaan Joanna-neidon ja rakastuu. Neito on kuitenkin sir Danielin vallassa, ja kun Richard vaihtaa puolta, hän joutuu holhoojansa silmätikuksi. Neidon pelastamisesta tuleekin Richardin päämäärä. Tehtävä on vaikea jatkuvasti vaihtuvien sotatilanteiden keskellä, mutta Richard osoittautuu pelottomaksi sotasankariksikin ja Richard Kyttyräselkä lyö hänet aateliseksi. Kuten arvata saattaa, kirjan loppu on rakastavaisille onnelllinen.

Kirja on sekava soppa historiallisia tosiasioita, taisteluja ja henkilöitä sekä neidon pelastusoperaatiota. Taistelut ovat raakoja ja verisiä, eikä ruumiita jäädä suremaan. Vastapuolien vehkeilyt ja rahan mahti on armotonta. Keskiaikainen Englanti näyttäytyy raadollisena ja julmana. Välillä sotilaat istuvat kapakassa ja ovat juopumuksensa takia taistelukyvyttömiä. Nuorten rakastavaisten tarina ei pelasta kirjaa, vaan tuntuu päälleliimatulta juonikuviolta.

Otavan nuortenkirjaksi tämä on varmaankin päätynyt nuorten päähenkilöiden ansiosta. Vielä 1950-luvulla lukevia poikia on ehkä kiinnostanut historia, keskiaikaiset taistelut ja ritarillisuus. Mietinkin, kuka nykykirjailija tarttuisi johonkin vastaavaan historialliseen aiheeseen ja loisi tositapahtumien keskelle uskottavan nuoren sankarin. Kiinnostaisiko sellainen kirja nykypoikia?

Musta nuoli on osa skottikirjallisuuden luku-urakkaani ja jo viides R. L. Stevensonilta lukemani kirja. Stevenson on osoittaunut monipuoliseksi kirjailijaksi, jolta tämä oli ensimmäinen lukemani historiallinen romaani. Suomentajaa ei kirjassa mainita ja suomennos onkin paikoin kömpelö ja varmasti vanhempi kuin tämä vuoden 1957 painos kirjasta. Poika Vesannon kuvitus oli lähinnä viitteellistä ja vähäeleistä, mutta katkaisi mukavasti sekavan juonen.

Vaikka kirja oli välillä pitkästyttävä, jaksoin lukea sen loppuun nimenomaan keskiajan kuvauksen, vaikkakin romantisoidun, takia. Tähän mennessä lukemistani Stevensonin kirjoista Musta nuoli oli juonellisesti hajanaisin. Olen nauttinut Stevensonin tyylissä erityisesti hänen tarinankerrontataidostaan, mutta nyt tarina rönsyili sinne tänne, ikään kuin kirjailija ei oikein olisi osannut päättää, mikä oli kirjan punainen lanka. Kirjan ansioista kertasin kuitenkin historiaa, ja täytyy myöntää, että Englannin historia on kiehtova. Nykynuortenkirjojen keskellä historiallisuus oli virkistävää.