Hurja hassu lukija -blogissa juhlittiin Agatha Christietä Agatha Christie 125 vuotta -lukuhaasteen merkeissä. Hyppäsin mukaan kesällä, kun huomasin, että kesälukemistooni eksyi parikin Christien dekkaria. Perhe on myös seurannut innokkaasti Hercule Poirot -tv-sarjaa tänä vuonna, joten elämä on ollut aika Christie-pitoista.Lopulta luin haasteeseen sopivia kirjoja vain kolme, mutta en olekaan vuosiin lukenut Christien dekkareita, joten taisin jopa innostua:
1. Agatha Christie: Hercule Poirot ja huvimajan arvoitus (kirjoitettu 1954, suomeksi 2015)
2. Agatha Christie: Viisi pientä possua (1943)
3. Agatha Christie: Murha Mesopotamiassa (1936)
Kaikki kolme kirjaa olivat Hercule Poirot -seikkailuja, enkä voi moittia yhtäkään. Suosikikseni jäi Murha Mesopotamiassa, jonka kuuntelin äänikirjana. Se sijoittuu nykyisen Irakin alueelle ja kertoo arkeologisen kaivausryhmän sisäisestä rikoksesta ja siinä sivussa vähän myös arkeologien työstä. Kirja kiinnosti minua erityisesti sen takia, että alakoululaisena haaveilin juurikin arkeologin ammatista. En voinut kuvitellakaan mitään kiinnostavampaa, kuin selvittää, miten muinaiset kansat ja entisaikojen ihmiset ovat eläneet. Tilanne on edelleen sama: historialliset kirjat ja historia ylipäätään ovat minusta tavattoman kiinnostavia.
Vaikka en lukenutkaan haasteeseen tämän enempää Christien dekkareita, meillä on nytkin autossa viihdykkeenä murhamamman dekkari, nimittäin Hercule Poirot'n urotyöt. Lapset ovat olleet siitä erityisen innostuneita. Se sopiikin autoon hyvin, sillä siinä on lyhyitä Poirot-tapauksia (tosin kaikki tarinat eivät ole aivan pienille lapsille sopivia).Löysin Agatha Christien nuoruudessani, ja hän oikeastaan saatteli minut ylitse sen kriittisen vaiheen, jossa lasten- ja nuortenromaanit eivät enää kiinnosta, mutta aikuisten kirjoista ei ole löytynyt vielä sopivia kirjoja. Niin, Agatha Chrstie ja Anni Polva - heille kuuluu melkoinen kiitos siitä, että lukuharrastukseni jatkuu edelleen.
Christien lukeminen oli lopulta melko nostalgista, mutta myös uutta. Monen vuoden tauon jälkeen oli mukavaa heittätyä Chistien pettämättömän taitavasti rakennettujen rikosjuonien vietäväksi. Nyt otin myös kaiken irti herkullisesta henkilökuvauksesta, brittiläisestä huumorista ja ajankuvasta. Voisi väittää, että löysin Christien uudelleen.
Minulla on aivan sama kokemus Christiestö kuin sinulla: ryhdyin lukemasn hänen kirjojaan ollessani kuudennelka luokalla. Viihdytin myös ystäviäni selostamalla heille erään neiti Marple -kirjan juonen yksityiskohtineen ulkoa pihaleikkiemme lomassa - niin innostunut niistä dekkareista olin! Viine vuonna ostimme Poirotin tutkimuksista tehdyn dvd-kokoelman, ja harmittaa, kun se on katsottu loppuun jo ajat sitten!
VastaaPoistaChristie vetoaa juuri tuohon sopivaan ikään ja sitten oikeastaan koko loppuelämän. Hänen dekkarinsa eivät ole liian rajuja, mutta niissä on kuitenkin jännitystä ja henkilökuvausta, jossa on jo esiteineillekin tarttumapintaa.
PoistaPoirot-tv-sarja on ollut kyllä suuri ilo. Meillä se on ollut koko perheen yhteistä katsottavaa tänä vuonna, kun aiemmin katsoimme miehen kanssa sitä lasten mentyä nukkumaan. Ihanaa, kun lapset kasvavat.
Mahtavaa, jos haasteen kautta olet uudelleen Elina innostunut Christiestä! Olen iloinen<3 Minäkin olen seurannut (taas) tiiviisti Hercule Poirot-tv-sarjaa ja viimeiseimmistä jaksoista ei yllättäen kaikkea muistakaan, kun ne olen nähnyt aikaisemmin vain kerrat. Jotkut vanhemmat ovat taas jääneet erittäinkin hyvin mieleen, mutta ei se katsomisintoa ole heikentänyt :)
VastaaPoistaKiitos mukanaolosta!
Jassu, haasteesi toimi loistavasti! <3 Kiitos siitä!
PoistaPoirot-tv-sarjan jaksot kestävät montakin katsomista. Niin kestävät myös Christien kirjat. Oli virkistävää löytää nuoruudenrakkautensa uudelleen.
Hauskaa kuulla, että lapset ovat viehättyneet Poirotin seikkailuista. :) Minäkin pidän tuosta Mesopotamia-kirjasta, ja siinä oli muistaakseni aika kekseliäs loppuratkaisu.
VastaaPoistaMesopotamiassa oli yllättävä ratkaisu, vaikka tiesin sen ennalta. En saanut murhamammaa kiinni yhdestäkään virheestä juonenkehittelyssä, vaikka yritin olla oikein tarkkaavainen lukija ja paljastaa jonkin kömmähdyksen. No, eihän niitä ollut ainoatakaan.
PoistaMissasin jotenkin tämän Jassun haasteen harmikseni. Katsoin Murha Mesopotamiassa äskettäin, vaikuttava jakso, en muista lukeneeni tätä. Jaan kanssasi kiinnostuksesi menneeseen. Minä olen etsinyt sitä etnobotaniikasta sekä elävästä kulttuuriperinnöstä.
VastaaPoistaTämä oli kiva haaste. Christietä on mukava lukea. Hänen tekstinsä ovat ajattomia. Rikos ei koskaan vanhene.
PoistaHistoria on tosiaan mukana oikeastaan kaikessa mitä teemme. Se on ehtymätön kiinnostuksen kohde.