Kustantaja: Tammi
Kansi: Jussi Kaakinen
Sivuja: 248
Mistä sain kirjan: lainasin kirjastosta
Jari Järvelän Tyttö ja pommi oli vuoden 2014 parhaita lukukokemuksiani. Kirja oli niin vauhdikas ja raju dekkari, että hengityskin meinasi salpautua. Graffitien maailmaan sijoittuva jännäri avasi silmäni katsomaan kaupunkiympäristöä eri vinkkelistä, ja yksityisiin vartiointifirmoihinkin suhtaudun nykyään uudella tavalla. No, lukekaa, niin tiedätte.
Tytön ja pommin jatko-osa Tyttö ja rotta, kävi muutaman kerran Vippi-lainana kotona, mutta vasta joululomalla pääsin lukemaan sen sillä antaumuksella, jolla halusin. Kävi juuri niin kuin toivoin: yöunet menivät, ja kirja tuli ahmaistua lähes yhdeltä istumalta. Eläköön joululoma ja dekkarit, eläköön mielettömän hyvät dekkarit!
Nyt seikkaillaan Berliinissä, jossa graffititaiteilija Metro keräilee elämäänsä kokoon. Hän asuu Jäärottien kanssa puoliksi puretussa kerrostalossa. Jäärotat ovat epämääräinen, rikollisena pidetty graffitistiryhmä, joka tekee iskuja ympäri kaupunkia. Iskut videoidaan ja levitetään verkkoon - tehdään taidetta. Jäärotista voisi puhua myös nälkätaiteilijoina, sillä he haluavat pysyä vapaina taiteilijoina ja levittää omaa, yhteiskuntakriittistä sanomaansa.
Kriittistä sanottavaa on kertynyt, kuten Aljoshan lapsuuden kokemuksesta voi päätellä: Sen isä oli ollut palomies ja menehtynyt nelosreaktorin tuhouteussa 1986. Isä oli yrittänyt sammuttaa paloa, Aljosha oli ollut silloin kolmevuotias. Se muisti istuneensa Tsernobylin kuuluisassa maailmanpyörässä, huvipuistossa josta otetut kuvat symboloivat nykyään koko ydinvoimalan tuhoa. Kaupungin viranomaiset olivat avanneet huvipuiston onnettomuuden jälkeen, jotta lapsilla olisi tekemistä eivätkä perheet joutuisi turhaan paniikkiin. Tilanne on hallinnassa, ne sanoivat ja jakoivat lapsille hattaroita. Maailmanpyörään oli ilmainen pääsy ja pitkät jonot. Aljosha sanoi muistavansa vieläkin, miten vilkutti äidilleen huimaavan korkealta. Hän erotti reaktorin loimotuksen taivaanrannassa, äiti oli sanonut että se on ilotulitus. (S. 28.)
Kuinka ollakaan, ahneus hivuttautuu myös Jäärottien keskuuteen, eikä ihmishengellä ole sen jälkeen paljon arvoa.
Tytön ja pommin luettuani ennustin Järvelästä kansainvälisen tason dekkaristia. Näin on tapahtunutkin, sillä kirja on jo käännetty englanniksi ja se on saanut kiittäviä arvioita. Siitä on tekeillä myös elokuva. Tämä jatko-osa sen kuin vahvistaa Metron menestystä. Koin ja näin Tytön ja rotan tapahtumat silmieni edessä valmiina elokuvana.
Järvelän sujuva kielenkäyttö ja suorastaan raivoisa juonenkuljetus nostavat tarinan lentoon, eikä lukijan tarvitse kuin liitää mukana. Loppua kohti vauhti vain kiihtyy, ja Haminassa nähdään sellainen loppuhuipennus, että lukijan hiukset nousevat pystyyn.
Jään odottamaan jatkoa, jota on luvassa jo tänä vuonna. Olen kiintynyt Metroon, tuohon puolirikolliseen kostonjumalattareen. Hän on rosoinen ja rohkea sankaritar, juuri oikeanlainen dekkaritrilogian päähenkilö. Jos oikein rehellinen olen, niin toivoisin hänelle vielä pidempää ikää.
Tyttö ja rotta on luettu ainakin seuraavissa kirjablogeissa: Kulttuuri kukoistaa, Oksan hyllyltä, Eniten minua kiinnostaa tie, Kirjakaapin kummitus, Reader, why did i marry him?, Lukutoukan kulttuuriblogi ja Tuijata.Kulttuuripohdintoja.
Kirja sopii HelMetin vuoden 2016 lukuhaasteen kohtaan 32. Kirjassa on myrsky.
Vaikka en olekaan dekkarien ystävä, niin tämä Järvelän sarja puree ja lujaa! Hienoa, että myös Tytön ja rotan parissa on tiedossa uneton yö. ;-)
VastaaPoistaKyllä todellakin puree! Odotan jo innolla trilogian kolmatta osaa.
PoistaTämä on tosi hyvä sarja. :) Jännää nähdä, mihin suuntaa Metron taival kääntyy seuraavassa osassa. Minusta tämä toinen oli kuitenkin vähän erilaine verrattuna aloitusosaan. Olen samaa mieltä - harmillista, jos Metro-sarja päättyy seuraavaan osaan. :)
VastaaPoistaSarja on aivan loistava ja koukuttava. Ensimmäinen osa oli vielä parempi kuin tämä, mutta molemmista saa takuuvarman lukuilon.
PoistaMitenhän Metrolle käy? Hän elää kyllä äärimmäisen vaarallista elämää.
Tämäkin on hyvä, mutta Tyttö ja pommi oli vielä parempi. Tämä meni lopussa vähän liian överiksi omaan makuuni. Jännä nähdä, miten seuraavassa teoksessa.
VastaaPoistaMinäkin pidin Tytöstä ja pommista vielä enemmän. Tässä osassa muutama mutka suoristui vähän turhan nopeasti. Sen sijaan lopusta taas vähän yllättäen pidinkin, sillä näin sen niin elokuvana mielessäni, että eläydyin ehkä liikaakin.
PoistaMinustakin Tyttö ja pommi oli aivan jäätävän hyvä, ja tämänkin kirjan suhteen on kovat odotukset. :) Kirja odottelee jo hyllyssä sopivaa dekkarinlukuoloa, ja nyt tämän mainion arviosi myötä kävi tietenkin niin, että tekisi mieli päästä Tytön ja rotan kimppuun tältä istumalta. :)
VastaaPoistaMetro on kyllä hieno hahmo, olen hänestä jotenkin tosi innoissani. En malttaisi odottaa elokuvaakaan, uskon, että siitäkin tulee hyvä! :)
Näissä Järvelän Metro-dekkareissa pitäisi olla suurin kirjaimin varoitus siitä, että ne ovat vaaraksi yöunille. Toivon Järvelälle hurjaa kansainvälistä menestystä, sillä edelleen tuntuu, että Suomessa Järvelää ei lueta niin paljon kuin hän ansaitsisi.
PoistaMetro-elokuva(t) on nähtävä! Ehkäpä koko lukupiirin voimin. <3
Minä en millään osaa lukea suomalaisten kirjailijoiden kirjoja. Usein saatan katsoa, että "tämäpäs vaikuttaisi jännältä" mutta sitten se suomalaisuus vain tökkii jostain syystä. Olen yrittänyt jotain suomalaisia lukea, mutta ei! Tunnen itseni hirveän omituiseksi, mutta erilaisuus on rikkaus! :D
VastaaPoistaTäytyy nyt KUITENKIN laittaa tämä kirja korvan taakse.. ;)
Kannattaa yrittää, Marru! Tästä ainakin pitäisit varmasti, on niin kansainvälinen meininkikin.
PoistaMinulla käännöskirjat jäävät aina vähemmistöön. Tänä vuonna yritän kuitenkin parantaa tapani.