Vuosi sitten Täällä toisen tähden alla -blogin Jaana haastoi lukemaan venäläistä kirjallisuutta. Venäjää valloittamaan - vaikka kirja kerrallaan sisälsi viisi kategoriaa: Venäläiset naiskirjailijat, Venäläiset mieskirjailijat, Elämäkerrat, Historia ja Nykyvenäjä. Kategorian sai suoritettua kahdella kirjalla.
Blogimaailman noviisina en uskaltanut viime keväänä ilmoittautua mukaan, mutta huomasin yhtäkkiä lukevani Sergei Dovlatovin Matkalaukkua Jaanan bloggauksen innoittamana. Ehdotin kirjaa itse lukupiirikirjaksi ja lukupiiriemäntänä innostuin kokkaamaan venäläisittäin kirjan perusteella. Syntyi suoritus Lurun lukujen Lue ja syö -haasteeseen.
Pian ystäväni kiikutti minulle Eduard Uspenskin Krokotiili Genan lapsille luettavaksi, sitten luinkin jo Dovlatovin Meikäläisiä ja Jaanan Projekti 12:n innoittamana Bulgagovin mammuttiteosta.
Venäläisyys vei mennessään. Niinpä voin yllättää itseni tällaisella suorituslustalla:
Venäläiset mieskirjailijat:
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
Sergei Dovlatov: Matkalaukku
Sergei Dovlatov: Meikäläiset
Leo Tolstoi: Kuinka hanhi jaetaan
Kornei Tšukovski: Puhelin
Eduard Uspenski: Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä
Elämäkerrat:
Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme
(Pelon kirja kertoo venäläisrunoilija Marina Tšvetajevan ja hänen tyttärensä Ariadna Efronin elämästä. Vaikka kirja on fiktiivinen, se on hyvin elämäkerrallinen ja hyvin venäläinen.)
Jelena Kuzina: Anna Ahmatova koditon
Tämä haaste on ollut ikimuistoinen. Kiitän Jaanaa inspiraatiosta ja kannustuksesta! Dovlatoveita en olisi koskaan löytänyt ilman Jaanan arvioita ja Riikka Pelon kirjan päätin lukea jo viimekeväisen Jaanan bloggauksen ansiosta. Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan räjäytti tajuntani ja jää Pelon Jokapäiväisen elämämme kanssa blogiaikani vaikuttavimpiin ja parhaisiin kirjamuistoihin. Anna Ahmatovasta tuli lempikirjailijoitani elämäkerrasta lukemieni runojen myötä.
Oikeastaan ihmettelen, miksi en lue venäläiskirjallisuutta enemmänkin, sillä olen poikkeuksetta pitänyt jokaisesta lukemastani venäläiskirjasta. Vanhat venäläiset suosikkini, Tolstoin Anna Karenina, Dostojevskin Rikos ja rangaistus, Tšehovin näytelmät ja novellit ja Gogolin Pietarilaisnovellit ja Kuolleet sielut sekä tietysti Uspenskin Fedja-setä saivat vihdoin seuraa.
Seuraavaksi listallani ovat venäläiset naiskirjailijat, joilta olen lukenut vain dekkaristi Alexandra Marininan teoksia. Marina Tšvetajevan ja Anna Ahmatovan runot ovat etusijalla, mutta erityisesti minua kiinnostaa myös Lidia Tšukovskaja, jonka isän kirjoittama lastenkirja eksyi käsiini. Lidia Tšukovskaja mainittiin Pelon kirjassa, ja hänen muistelmansa olivat keskeisiä myös lukemassani Ahmatova-elämäkerrassa. Puškinin runous (se valkoinen hevonen) ja nobelisti Pasternakin Tohtori Zivago kiinnostavat tietysti myös.
Rakas ystäväni lainasikin minulle omasta hyllystään säkillisen venäläiskirjallisuutta, josta tulette vielä kuulemaan. Luvassa on ainakin Leskovia ja Aitmatovia. Joskus, vähitellen, venäläisittäin nautiskellen.
Voi että! Minunkin pitäisi, mutta ainan keksin muuta. Olen aivan toivoton. Dostojevskin Idiootti on varmaan jo homeessa hyllyssäni ja Gogolin kirjakin odottaa, mutta... Miksi tosiaan näihin on niin kovin vaikea tarttua?
VastaaPoistaRiikka Pelon kirjasta pidin. Oletkos muuten lukenut Fontankan talossa?
Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme on loistava. Ahmatovan elämäkerta sopi sille loistavasti pariksi. Fontankan talossa kiinnostaa kovin.
PoistaIdiootti taitaa olla meilläkin homeessa, mutta voihan näitä lueskella pikkuhiljaa...
Minulla jäi mieleen Tolstoi-postauksesi. Melkoinen löytö tuo kirja! Ja hienon saldon keräsit tähän haasteeseen. :) Minulla jäi hieman kaivelemaan, kun en tullut lukeneeksi Anna Kareninaa. Se oli hieman suunnitelmissa, mutta sitten jäi. Ehkä ensi kesänä olisi aikaa tälle klassikolle. :)
VastaaPoistaTolstoi oli tosiaan löytö! Kaikkea osuu kohdalle.
PoistaVenäläinen kirjallisuus iski tämän haasteen myötä tajuntaani vastustamattomasti. Anna Kareninahan on aina ajankohtainen, joten pidä se vaan mielessäsi! Minullekin kertyi aikamoinen pino klassikoita luettavaksi.
Sinäpä luit monta kirjaa tähän haasteeseen! Listaamistasi olen lukenut vain Saatana saapuu Moskovaan, mutta se onkin sitten hieno.
VastaaPoistaKirjoja kertyi ensin vähän sattumalta ja sitten Se olikin menoa.
PoistaSSM on kyllä huikea, kummallinen ja vaikuttava. Se tuli luettua nyt oikeaan aikaan. Suosittelen Ahmatovan elämäkertaa ja tietysti Riikka Pelon kirjaa. Dovlatov on tietysti oma lukunsa.
Hieno saavutus Elina ja olen niin iloinen, että innostuit lukemaan venäläistä kirjallisuutta ja että innostus jatkuu.
VastaaPoistaKiitos, Jaana! Tuli pelottavan ajankohtainen tästä haasteesta. Ahmatovakin syntyi Krimillä ja vietti lapsuudenkesiään siellä.
PoistaInnostus jäi pysyväksi. Ystävän hyllyssä on kirja jos toinenkin, joten luettavaa riittää.
Arvaa, olenko miettinyt samaa ajankohtaisuutta itsekin. Huh!
PoistaAhmatovan elämänkerta kiinnostaisi kovasti! Haasteenne tuntui mielenkiintoiselta, voi kun olisin ehtinyt mukaan, mutta kirjablogiuntuvikkona en tajunnut. Lukeahan voi itsekseenkin, tietenkin...
VastaaPoistaHaasteesta jäi aikamoinen polte venäläiseen kirjallisuuteen. Kiittelen Jaanaa, joka tämän ideoi. Tekee hyvää lukea jotain muutakin kuin anglosaksista kirjallisuutta. Venäläisyydessä on jotain samaa melankoliaa kuin meissäkin.
Poista