Kuva blogista 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä |
Vaikka en varsinaisesti haalinut haasteeseen sopivia kirjoja, huomasin, että yksi sun toinen lukemistani kirjoista sijoittui maaseudulle. Kirjoja kertyi myös ilahduttavasti eri maista.
Sain luettua yhteensä 10 aiheeseen sopivaa kirjaa, joten saavutin Maatilan isännän kunniakkaan arvonimen.
Maa ja metsä murroksessa & maaseutu elinkeinona:
Eeva-Liisa Kinnunen: Kufitarten ja staalojen mailla (1991)
Kirjassa kerrotaan saamelaisten uskomuksista ja siinä samalla elintavoista, esimerkiksi porotaloudesta.
Elämää maaseudulla:
Jane Austen: Neito vanhassa linnassa (1817)
Neito vanhassa linnassa kertoo englantilaisen, 1700-luvun lopun maalaisaateliston harrastuksista. Näitä ovat Bathin kylpyläkaupungissa näyttäytyminen, goottilaisten romaanien lukeminen, edullisten avioliittojen järjesteleminen ja maaseudun linnoissa hengailu. Kuuntelin kirjan äänikirjana ja nautin Austenin piikikkäästä huumorista.
Agatha Christie: Hercule Poirot ja huvimajan arvoitus (2014, kirjoitettu jo 1954)
Englantilaisen maalaiskartanossa järjestetään kyläjuhlat, joiden viihdykkeeksi tarkoitettu rikossuunnistus muuttuukin todeksi. Maalaiskartanon esikuvana on Agatha Christien oma kesäpaikka Greenway House, jonka maisemiin murhamamma sijoitti tämän pienoisromaaninsa.
Agatha Christie: Viisi pientä possua (1943)
Taas ollaan englantilaisella maaseudulla, jossa on tapahtunut murha 15 vuotta aiemmin. Kesäinen englantilaismaisema vilisee eri yhteiskuntaluokkien edustajia, on kartanonherraa ja työläistaustaista syöjätärtä. Murhamysteerin ratkaisee tietysti maailman paras etsivä, Hercule Poirot.
Tanja Kaarlela: Menneen talven lumi (2014)
Kirja sijoittuu maaseudulle, kuihtuvaan Leivonkylään. Maalla asuvien nuorten elämää kuvataan hyvin aidosti.
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken (2011)
Vielä joskus kerromme kaiken kertoo kiihkeistä tunteista Saksojen yhdistymisen jälkeisenä kesänä DDR:n maaseudulla.
Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan Anna ja Kökarin Anna (1982, 1984)
Kuninkaan Anna ja Kökarin Anna kertovat saaristolaisnaisen elämäntarinan. Annan elämä kulkee Kökarilta Tukholmaan, maalaiskoulun opettajaksi Suomen ruotsinkieliselle alueelle ja lopulta takaisin Kökarille. Kirjasta tuli yksi lukuvuoteni unohtumattomista kokemuksista.
Kuninkaan Anna ja Kökarin Anna kertovat saaristolaisnaisen elämäntarinan. Annan elämä kulkee Kökarilta Tukholmaan, maalaiskoulun opettajaksi Suomen ruotsinkieliselle alueelle ja lopulta takaisin Kökarille. Kirjasta tuli yksi lukuvuoteni unohtumattomista kokemuksista.
Eduardo Mendoza: Tulvan aika (1992)
Tulvan aika kertoo kiihkeistä tunteista Katalonian vuoristoisella maaseudulla. Kirja yllätti positiivisesti ja selvensi Espanjan sisällissodan polittiisia jännitteitä, vaikka näyttäytyi ensin kliseisenä romanssina.
Asko Sahlberg: Tammilehto (2004)
Tammilehto kertoo kiihkeistä tunteista vuonna 1918 suomalaisen rappiokartanon ympärillä. Kansalaissodan jännitteet ja väkevästi kuvatut ihmiset ovat tämän romaanin suola. Kirja oli syksyni parhaita lukuelämyksiä.
John Steinbeck: Punainen poni (1932)
Punainen poni sisältää viisi novelia, jotka sijoittuvat Kaliforniaan Salinasin seudulle, josta nobelisti on kotoisin. Kirjoitin kirjasta muun muassa näin: "Karu maaseutu, karjatilojen elämä ja vuoret ovat keskeisiä motiiveja näissä novelleissa, eikä voi välttää ajatusta, että Steinbeck on kirjoittanut näihin omia lapsuusmuistojaan tai havaintojaan kotiseutunsa ihmisistä." Novellit ovat mestariteoksia jokainen.
Kuten kuvauksista käy ilmi, maaseudulla tunnetaan kiihkeästi ja dramaa syntyy peltojen ja hedelmätarhojen reunamilla. Maalaismaisemissa rakastetaan, kuollaan, ollaan mustasukkaisia ja juonitaan jopa murhia. Kaiken keskellä saatetaan jäädä ihailemaan kauniita maisemia. Enemmän kuitenkin kuvataan maaseudun arkea ja töitä (paitsi brittiläisen yläluokan kuvauksissa), jotka tuovat kirjoihin oman maanläheisen tunnelmansa.
Onnittelut maatilan isännälle toiselta isännältä. :) Steinbeckin Punaista ponia en olekaan lukenut, pitääpä laittaa se muistiin. Myös tuo Sahlbergin kirja kuulostaa kiinnostavalta. Minulla on tarkoituksena tutustua hänen kirjoihinsa (yhteen kun en ole vielä lukenut), ja tuo lukemasi voisi olla hyvä kandidaatti.
VastaaPoistaSuosittelen Punaista ponia! Menetin sydämeni novellien pikkupojalle. Steinbeck on kertojana vähäeleinen ja tehokas.
PoistaSahlbetg on noussut suosikkikirjailijoitteni joukkoon. Hänen henkilökuvauksensa on väkevää ja herkkää yhtä aikaa.
Ai niin, olisihan tuo Tammilehto tähän mennyt! Miten unohdin sen kokonaan.. Ja hetkonen, vaikka luulin, etten lukisi yhtään maaseudulle sijoittuvaa kirjaa tänä vuonna, niin nappasin yhdelle junamatkalle Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä. Eli Suo, kuokka ja Jussi -taso onkin saavutettu sittenkin! Ehtisiköhän tuota vielä blogata kirjasta, nooh. :-D
VastaaPoistaOletpa lukenut vaikka ja mitä! Lundbergia haluaisin lukea lisää ja Steinbeckiä.
* siis lukisi tämän vuoden lopussa. Kirjoitanpa nyt huonosti.
PoistaLundberg on mestari. Kökarin Anna on vetävästi kerrottu ja kaunis elämäntarina. Ja toki Tammilehto istui tähän kuin nakutettu. Jossain kohtaa kyllä mietin, että onkohan maaseudun elämä jopa kiihkeämpää kuin kaupunkilaiselämä... Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä kuuluu ilman muuta tähän haasteeseen. Ehkäpä Italialainen avioliittokin? Ainakin siinä oli kiihkeitä tunteita...
PoistaHieno haaste ja hieno saavutus! Lundbergia ja Sahlbergia aion lukea lisää :)
VastaaPoistaHaaste oli mainio. :)
PoistaLundbergista ja Sahlbergista totean samat sanat.
Kiitos Elina kun olit mukana! Hienoja kirjoja olet lukenut haasteeseen!
VastaaPoistaKiitos itsellesi, Marile! ❤ Haaste oli mainio ja tuli kiinnitettyä huomiota maalaiskuvauksiin.
Poista